Maatalousjohtaja: Ennallistamisessa on kyse isoista kustannuksista, mutta on täysin auki, miten ne viljelijöille korvataan

EU:n ennallistamisasetuksen vaatimat toimet ovat erittäin kalliita toteuttaa, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg toteaa. Samalla on täysin auki, miten ne viljelijöille korvataan.

Åbergin mukaan on selvää, ettei ratkaisua löydy yhteisen maatalouspolitiikan capin rahoituksesta.

Capin piirissä on jo nyt paljon ympäristö-, ilmasto- ja monimuotoisuustoimenpiteitä, jotka osaltaan ajavat ennallistamisasetuksen tavoitteita. ”Mutta ei läheskään siinä mittakaavassa, mitä tarvitaan, jotta asetuksen tavoitteisiin päästään”, Åberg sanoo.

Hän huomauttaa, että capin rahoitukseen kohdistuu jatkossa paljon uusia paineita. Yksi iso tekijä on Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys.

”Muutenkin henki yhteisen maatalouspolitiikan osalta on muuttunut”, Åberg toteaa. ”Ruuantuotanto ja omavaraisuus korostuvat. On palattu siihen, että capin perimmäinen tavoite on varmistaa Euroopan ruokaturvallisuus. Cap ei ole ympäristöohjelma.”

Cap-rahoilla ennallistamista ei siis pystytä hoitamaan.

Jotta asetuksen tavoitteisiin päästään, maksaja pitää löytää, Åberg korostaa. ”Viljelijä ei voi olla maksumiehenä.”

Moni viljelijä miettii nyt, mitä hänen nyt pitäisi tehdä ennallistamisasetuksen suhteen.

Ei vielä mitään, Åberg vastaa. ”Jäitä hattuun tässä vaiheessa.”

Nyt on oleellista, että Suomessa saadaan rakennettua oma kansallinen toimeenpanosuunnitelma. Se määrittelee, miten asetusta meillä toteutetaan.

Vasta sen jälkeen alkaa paremmin hahmottua, millaisiin toimiin Suomen ja viljelijöiden pitää ryhtyä.

Åberg muistuttaa, että asetuksen asiat liittyvät luonnon monimuotoisuuteen, hiilensidontaan ja turvemaiden viljelyyn. ”Nämä eivät ole meille uusia vaan jo ennestään agendalla.”

Asiaan kannattaa suhtautua rauhallisesti sikälikin, että kyseessä on pitkä prosessi, hän toteaa. ”Asetuksen tavoite on vuodessa 2050. Harva nykyisistä viljelijöistä silloin enää viljelee.”