MTK:lta tiukka viesti hallitukselle: Kaikki kansallinen liikkumavara käyttöön ennallistamisen toteuttamisessa

Eripuraa aiheuttanut ennallistamisasetus hyväksyttiin EU:ssa määräenemmistöllä maanantaina. Asetus tulee voimaan heinä–elokuussa.

Asetuksen vaikutuksen suomalaisiin maanomistajiin ratkaisee kansallinen ennallistamissuunnitelma. Jäsenmaiden tulee laatia kansalliset suunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, minkä jälkeen suunnitelma siirtyy vielä komission arvioitavaksi.

Asetuksen toimeenpanossa tulee käyttää rohkeasti kansallista liikkumavaraa, painottaa MTK.

”Olen rauhoitellut maanomistajia, että ei tarvitse panikoida. MTK:n painopiste on kansallisiin joustoihin vaikuttamisessa, jotta ne käytetään maanomistajan näkökulmasta maksimaalisesti”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen arvioi asetusta komission alkuperäistä ehdotusta paremmaksi.

”Suomen sekä maa- ja metsätalouden näkökulmasta asetukseen jäi kuitenkin hankalia kohtia. Niiden kanssa on nyt sitten pärjättävä, ja tässä kansallinen toimeenpano on avainasemassa”, Asikainen sanoo tiedotteessa.

Pelkästään valtionmaiden avulla asetuksen velvoitteita ei MTK:n arvion mukaan voida saavuttaa, joten asetus on merkityksellinen myös yksityismaille

EU:n jäsenvaltioilla on kansallista joustovaraa muun muassa siinä, miten ne määrittelevät kriteerit ennallistamista vaativille heikentyneille luontotyypeille. Vastaavaa kansallista liikkumavaraa oli viime viikkoina puhuttaneessa vanhojen metsien määrittelyssä.

Luke on arvioinut, että luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat 2–6 miljoonaa hehtaaria ja aiheuttaisivat 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä.

EU:n ennallistamisasetus sitoo juridisesti jäsenmaita mutta ei yksityisiä maanomistajia.

”Jos luontotyyppien kriteerit asetetaan tiukoiksi ennallistamissuunnitelmassa, velvoitteet ennallistettavista kohteista kasvavat. Ja jos samalla ei osoiteta riittävää rahoitusta, tapahtuu harmaata ja korvauksetonta suojelua”, Tiirola sanoo.

MTK painottaa, ettei se vastusta itse ennallistamista vaan sitä, miten asioista on asetuksella ollut tarkoitus säätää.

”Emme kiistä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen tärkeyttä, mutta valtiolla tulee olla osoittaa vapaaehtoisiin toimiin riittävästi rahoitusta”, Tiirola jatkaa.

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Sen tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Asetuksen mukaan EU-alueella olisi tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit tulisi kunnostaa vuoteen 2050 mennessä.

Asetus koskee muun muassa soita, kosteikkoja, vesistöjä, metsiä ja maatalousympäristöjä. Tiirolan mukaan sisällössä on edelleen paljon tulkinnanvaraa.

Esimerkiksi maatalouskäytössä olevista turvemaista tulee ennallistaa 30 prosenttia 2030 mennessä, 40 prosenttia 2040 mennessä ja 50 prosenttia 2050 mennessä.

”Asetuksessa mainitaan, että osa pelloista täytyy vettää mutta sanotaan myös että vettäminen on vapaaehtoista viljelijöille ja maanomistajille.”

Suomi äänesti ennallistamisasetusta vastaan siitä aiheutuvien, muita jäsenmaita suhteellisesti suurempien kustannusten vuoksi.

Aiemmin asetusta vastustanut Itävalta päätyi maanantaina järjestetyssä asetuksessa kääntämään kelkkaansa.

Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä Itävallan ympäristöministeri Leonore Gewessler päätyi kannattamaan asetusta ilman maan muun hallituksen tukea.

”Ennallistamissaagassa on nähty monennäköisiä vaiheita. Onko tällä poikkeuksellisella päätöksellä vielä jotain oikeudellisia vaikutuksia, se jää nähtäväksi”, Tiirola pohtii.