• ”Historiallinen voitto Euroopan luonnolle” – WWF riemuissaan EU:n ennallistamisasetuksen läpimenosta

    Ennallistamisasetus sitoo EU:n jäsenmaita juridisesti, mutta ennallistamisen keinot kukin jäsenmaa saa päättää itse.
    Ennallistamisasetuksen mukaan 30 prosenttia heikentyneistä luontotyypeistä tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Luken arvion mukaan suurin osa ennallistamisen tarpeessa olevista luontotyypeistä löytyy kosteikoista, metsistä ja sisävesistä.
    Ennallistamisasetuksen mukaan 30 prosenttia heikentyneistä luontotyypeistä tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Luken arvion mukaan suurin osa ennallistamisen tarpeessa olevista luontotyypeistä löytyy kosteikoista, metsistä ja sisävesistä. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsäpolitiikka
    17.6.202413:12
    Anni-Sofia Hoppi

    Pitkään valmisteltu ja kiistelty ennallistamisasetus on hyväksytty tänään maanantaina EU:n ympäristöneuvostossa. Aiemmin asetusta vahvistanut Itävalta muutti kantaansa viime metreillä ja varmisti samalla asetuksen läpimenon.

    ”Tämä lopputulos on valtava voitto Euroopan luonnolle. Ennallistamisasetus pakottaa pyörät pyörimään ja ihmisen korjaamaan luonnolle aiheuttamaansa haittaa", WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen iloitsee tiedotteessa.

    Hänen mukaansa ennallistamisasetus hyödyttää luonnon lisäksi myös ilmastoa, taloutta ja terveyttä.

    ”Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia niin maailmalla kuin Suomessakin, ja tänään hyväksytty ennallistamisasetus on todella tärkeä työkalu tilanteen kääntämiseksi.”

    EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetus sitoo EU:n jäsenmaita juridisesti, mutta ennallistamisen keinot kukin jäsenmaa saa päättää itse.

    20 jäsenmaata äänesti asetuksen puolesta ja 6 vastusti, Suomi mukaan lukien.

    ”Olemme helpottuneita asetuksen hyväksymisestä, mutta työ ei pääty tähän: seuraavaksi jäsenvaltioiden, mukaan lukien vastustajiin lukeutuneen Suomen, on pantava asetus täytäntöön ja tehtävä suunnitelmat toimista seuraavien kahden vuoden aikana”, Suominen sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Metsähallitus teki ennallistamispolttoa Lopen Luutasuolla kesäkuun alussa.

      Metsäpolitiikka | Kiistelty ennallistamisasetus astuu voimaan – Suomen ääni jäi vähemmistöön

    • Stora Enson ja Tornatorin ennallistamaa suota Pieksämäellä.

      Metsäpolitiikka | Luke arvioi ennallistamisasetuksen vaikutuksia Suomessa: Kustannukset 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä, ennallistettava pinta-ala 2–6 miljoonaa hehtaaria

    • Vuoteen 2030 saakka ennallistamistoimet keskitetään Natura 2000 -alueille. Ojitettujen turvemaiden vettäminen puolestaan on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista.

      Metsäpolitiikka | Tätä tarkoittaa EU:n ennallistaminen käytännössä: turvemaille palautettava vettä, pellolle perhosia ja metsiin lintuja

      Tilaajalle
    • Osalle metsäomistajista alueellisesti keskittynyt sääntely voisi tarkoittaa puunmyyntitulojen vähenemistä.

      Metsänhoito | Selvitys: EU:n metsäsääntely voi lisätä metsänomistajan raportointivastuuta ja vähentää talouskäytössä olevaa metsäalaa

      Tilaajalle
    • Käytännössä ennallistamisessa kyse on luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden lisäämisestä.

      Monimuotoisuus | EU:n ennallistamisasetus on loppusuoralla ‒ ainakaan virkamiehiltä eivät lähivuosina työt lopu

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin