EU:n ennallistamisasetus runnottiin väkisin läpi ‒ tuo Suomelle noin 700 miljoonan euron kustannukset vuodessa

Euroopan unionin ympäristöministereiden neuvosto hyväksyi maanantaina kiistellyn ennallistamisasetuksen. Määräenemmistö syntyi, kun Itävalta käänsi kelkkansa ja ympäristöministeri Leonore Gewessler (vihr.) äänesti esityksen puolesta. Suomen lisäksi esitystä vastaan äänestivät Ruotsi, Hollanti, Italia, Unkari ja Puola. Puheenjohtajamaa Belgia äänesti tyhjää.

Hyväksyntä tuli viime tipassa, koska nykyisen parlamentin ja komission toimiaika on päättymässä. Asian uudelleenvalmistelu olisi siirtynyt seuraavalle komissiolle. Heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaana aloittava Unkari tuskin olisi vienyt asiaa päätökseen.

Periaatteessa esitys hyväksyttiin jo helmikuussa. Lopullinen sinetti piti lyödä maaliskuun lopulla ympäristöministereiden kokouksessa, mutta esityksestä ei äänestetty, koska näytti, että se kaatuisi äänestyksessä.

Nyt tehty päätös on helpotus EU-komissiolle ja sen puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, koska ennallistamisasetus on komission kärkihankeen eli vihreän siirtymän ytimessä.

Ennallistamisasetus tulee voimaan heinä–elokuussa. Sen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmansa.

Suomi on vastustanut ennallistamisasetusta sekä nykyisen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen että sitä edeltäneen Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana. Suurin syy vastustamiseen on ollut Suomelle koituvat korkeat kustannukset. Ne ovat bkt:tä kohden EU:n korkeimmat ja euromääräisesti kolmanneksi korkeimmat.

Hyväksytyn esityksen mukaan kustannukset olisivat Suomen osalta noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon varsinkin, kun ottaa huomioon nykyisen valtiotalouden tilan. Kustannukset on maksettava valtion kassasta, koska maa- ja metsätalouden piikkiin niitä ei voi laittaa. Hallitus on myös luvannut, ettei maatalouden kustannuksia kasvateta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomi äänesti korjattuakin esitystä vastaan, koska asetuksen aiheuttamat kustannukset kohdistuvat kohtuuttomasti Suomen kaltaisiin maihin. Mykkäsen mukaan nyt lähdetään etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteen sovitettavissa elinkeinoihimme.

Marinin hallituksen aikana ennallistamisasetusesitys repi hallituksen rivejä. Eduskunnan suuressa valiokunnassa ja kahdessa muussakin valiokunnassa Suomi päätti kielteisestä kannastaan SDP:n, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänin.

Päätös repi hallituksen rivejä Itävallassa. Itävallan liittokanslerin Karl Nehammerin mielestä maan ympäristöministerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta. Nehammer ilmoitti, että äänestyspäätös on laiton ja Itävalta aikoo viedä asian EU:n tuomioistuimeen. (STT 17.6.)

Suomessakin on poikettu virallisesta linjasta. Hallituspuolueiden europarlamentaarikoista Suomen sekä parlamenttiryhmänsä kantaa vastaan äänestivät parlamentissa kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen. Nyt Virkkunen on Suomen ehdokas komissaariksi ja Pietikäinen nousee hänen tilalleen parlamenttiin.

Joidenkin ennallistamisasetusta kannattaneiden ympäristöministereiden mielestä esityksen kaatuminen olisi vienyt EU:lta ja sen toimielimiltä uskottavuuden. Erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa EU:n uskottavuus on kiinni aivan muista asioista kuin esimerkiksi ojien tukkimisesta ja turvepeltojen vettämisestä.

Ennallistamisasetuksen vaikutukset konkretisoituvat, kun kansallisesti on päätetty, miten asetusta sovelletaan käytännössä. Orpon hallitus on nyt avainasemassa.

Juttua muokattu kello 10:50: Oikaistu asetusta vastaan äänestäneiden maiden listalle mukaan Italia. Korjattu tekstistä kirjoitusvirhe.