Lannoitusta ei kannata hylätä hätäisesti: Näin kevätvehnäsadosta käteen jäävä osuus muuttui kokeessa eri lannoitustasoilla
Lannoitteiden käytön pitäisi perustua kunnon talouslaskelmiin.Tilaajalle
Lannoitteiden hinnat hirvittävät. Pitäisikö vähentää vai ei?Monella tilalla mietitään nyt, vähennetäänkö ensi kesän lannoitusmäärää vai jätetäänkö lannoitteet jopa kokonaan ostamatta.
Hankkijan Kasvuohjelma-tutkimusta vetävä tutkimuspäällikkö Juha Salopelto kehottaa viljelijöitä ottamaan excelin käyttöön ja tekemään tarkat laskelmat, ennen kuin viljelyä päätetään laajaperäistää. Hänen mukaansa lannoittaminen kannattaa jopa näillä hinnoilla.
Rinnalle kannattaa tehdä laskelmat kahden vuoden takaisilla lukemilla – vertailu saattaa yllättää, hän sanoo.
Salopelto toki edustaa yritystä, joka tekee tiliä tuotantopanosten myynnillä. Hän kertoo silti itsekin yllättyneensä, kun teki viime kesän tutkimusyhteenvetoa.
Viime kesänä Hankkijalla oli Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä kevätvehnäkoe, jossa ”tuotettiin täysillä”: Typpeä annettiin 160 kiloa hehtaarille ja tautitorjunta tehtiin viimeisen päälle. ”Niin kallis paukku kuin sinne mahtuu.”
Satoa kertyi 6 331 kiloa hehtaarilta. Tämän viikon maanantain hinnalla, 335 euroa tonnilta, sen arvo on 2 120 euroa.
Hehtaarin muuttuvat kustannukset olivat tämän hetken hinnoilla laskettuna tasan tuhat euroa. Lannoitteisiin meni lähes 600 euroa, sertifioitu siemen maksoi 200 euroa ja kasvinsuojelu 53 euroa. Pellolla ja kuivatuksessa laskettiin kuluvan 116 litraa öljyä hehtaaria kohti. Sen hinnaksi laskettiin 156 euroa.
Tässä tapauksessa tulot olivat yli tuhat euroa kuluja suuremmat. Näin kovilla panoksilla tuottaminen on kuitenkin kaukana käytännöstä. Sääkin aiheuttaa aina riskejä.
Jos kyseisen täysillä viljellyn lohkon sato olisi jäänyt kuivuuden takia neljään tonniin hehtaarilta, sadon arvo olisi runsas 300 euroa hehtaarilta kuluja suurempi, Salopelto toteaa.
”Jos vain levität peltoon lietteen ja katsot, mitä tulee, niillä rehuarvoilla lehmä ei kyllä lypsä.”
Seuraavaksi hän esittelee koetuloksen, joka on lähempänä käytäntöä.
Kun kevätvehnälle annettiin 120 kiloa typpeä hehtaarille ja kasvinsuojelu hoidettiin edelleen viimeisen päälle, hehtaarisato oli 5 500 kiloa ja sadon arvo 1 930 euroa – edelleen tuplasti menojen verran.
Kustannukset saataisiin tässä kokeessa tämänhetkisillä hintasuhteilla peittoon jo 2 500 kilon hehtaarisadolla.
Kasvuohjelma-tutkimukseen kuuluu myös nurmikokeita. Mäntsälässä on korjattu kolme satoa vuodessa kolmen vuoden ajan. Tosin toisena vuonna toinen sato käytännössä menetettiin kuivuuden takia, samoin tämän vuoden toinen ja kolmas sato.
Vertailtavana on kaksi menetelmää.
Niin sanottu kevyt malli vastaa Suomessa keskimäärin noudatettua lannoitusta: lietettä ja salpietaria, yhteensä 150 kiloa typpeä hehtaarille.
Kasvuohjelma-mallissa nurmi saa 240 kiloa typpeä hehtaarille. Kalia ja fosforia annetaan viljavuusanalyysin osoittamien tarpeiden mukaan ja hivenistä huolehditaan.
Jälkimmäinen vaihtoehto on tuottanut 2 400 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta enemmän vuotta kohti. Valion tuotantokustannuslaskurin mukaan kuiva-ainekilo on siinä tuotettu nykyhinnoin 23 sentillä, kun kevyessä mallissa luku on 31 senttiä.
Lisäksi yhden robotin navetan tarvitsema rehumäärä saatiin tehokkaammassa mallissa tuotettua 65 hehtaarilla, kun kevyessä mallissa tarvittiin 96 hehtaaria. Se tekee työmäärään ison eron.
”Jos vain levität peltoon lietteen ja katsot, mitä tulee, niillä rehuarvoilla lehmä ei kyllä lypsä”, Salopelto varoittaa.
- Osaston luetuimmat
