”Sen aistii viljelijäkunnassa, että kevät on edennyt hitaasti”, Oskari Mäkinen sanoo. Kuva: Taina Renkola
Orastuminen on hidasta, Ilmajoen pellot tarvitsevat nyt lämpöä – ”Kevät on ollut poikkeuksellisen kylmä”
Oskari Mäkinen toteaa maltin olleen valttia, sillä paikoin huhtikuun kylvöjä on jouduttu uusimaan.Tilaajalle
Oskari Mäkinen kylvi ohraa Ilmajoella maanantaina 26.5. Kuva: Taina RenkolaIlmajoen Koskenkorvalla kylvötöissä oli maanantaina Oskari Mäkinen. Päivätyönsä ohessa ja sen sallimissa määrin pellolle ehtivä Mäkinen kylvi illansuussa ohraa 10 hehtaarin lohkolle. Mäkisen tilan viljeltävät pääkasvit ovat ohra ja vehnä, jotka käytetään tilalla kasvatettavien lihasikojen rehuksi.
Parina edellisenä keväänä lämpöä on saatu kylvöaikaan liikaakin, nyt on toisin. Mäkinen toteaa maltin olleen valttia, sillä paikoin huhtikuun kylvöjä on jouduttu uusimaan.
”Tämä kevät on ollut poikkeuksellisen kylmä. Maakunnan pelloilla näkyy kylmyydestä johtuva hidas orastuminen. Kuivuudesta ei sen sijaan ole kärsitty. Kosteus on pysynyt hyvin maassa ja sadettakin on Ilmajoella tullut, mutta ei ongelmaksi asti”, Mäkinen kertoo.
Kylmyys on hyydyttänyt kasvun lisäksi viljelijöiden tunnelman.
”Sen aistii viljelijäkunnassa, että kevät on edennyt hitaasti. Kun ei ole tuntunut keväältä, ryntäystä kylvötöihin ei ole tänä vuonna nähty.”
Tilan pellot sijaitsevat 30 kilometrin säteellä tilakeskuksesta, kauimmaiset Jurvan puolella. Siirtymät ottavat oman aikansa karjatilan perustöiden lisäksi, mutta kylvöjen suhteen on päästy paremmalle puolelle. Säiden salliessa valmista tulee seuraavien viikkojen aikana.
”Aikataulu on kokonaisuudessaan ollut melko tavanomainen, kylvöt aloitettiin meillä äitienpäivän aikoihin. Ajankäyttö on se ainainen haaste, toukokuussa vuorokauteen tarvittaisiin lisää tunteja”, Mäkinen naurahtaa.
Kevään peltotöistä selvitään tilan omalla työvoimalla, vain lietteen ajo on ulkoistettu yhteistyötilalle. Tulevan helatorstain pitkittämän viikonlopun aikana Mäkinen aikoo urakoida kylvöjen parissa pitkää päivää.
”Aina voi ilmetä töiden etenemistä hidastavia peltojen kunnostustarpeita kylvöjen jo alettua. Se on vaikea rasti saada ennen kylvöjä kaikki tukevat toimenpiteet tehdyksi”, hän pohtii.
”Maataloudessa vallitsee nyt kireä ilmapiiri laajasti Euroopassa, Suomessa se on nähty jauhelihapulana. On se ihme, jos jotakin muutosta ei tilanteeseen tule.”
Oskari Mäkinen on aloittamassa maatalousalan maisterivaiheen opintoja. Maatalouden kansainvälisesti epävarma tilanne pistää nuoren miehen mietteliääksi.
”Maataloudessa vallitsee nyt kireä ilmapiiri laajasti Euroopassa, Suomessa se on nähty jauhelihapulana. On se ihme, jos jotakin muutosta ei tilanteeseen tule. Suurin haaste on alan epävarmuus. Tätä seuraan huolestuneena. Haluan kuitenkin uskoa, että suomalaisella maataloudella on toimintaedellytykset jatkossakin. Nyt eletään odottavissa tunnelmissa.”
Sukupolvien vaihtuessa vaihtuvat myös toimintatavat, mutta toimintaympäristöön pitää saada vakautta. Se on maatalouden tulevaisuuden edellytys.
”Ennakoitavuuden puuttuminen alan toiminnasta on suuri ongelma. Pitäisi pystyä arvioimaan riskejä todenmukaisesti, mutta jos tulevaa ei voi ennakoida, se on vaikeaa”, Mäkinen toteaa.
Oskari Mäkisen tilan viljeltävät pääkasvit ovat ohra ja vehnä, jotka käytetään tilalla kasvatettavien lihasikojen rehuksi. Kuva: Taina Renkola- Osaston luetuimmat
