

Maataloustuottajien luottamus tilansa talouteen nousi kuluvan vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä pitkästä aikaa positiiviseksi Lähi-Tapiolan luottamustutkimuksessa.
Luottamusindikaattorin lukema oli kesällä 0,50, kun vuodesta 2021 lähtien tehdyissä tutkimuksissa keskiarvo on ollut -3,36.
Harvoin käydään positiivisen puolella, kertoo Lähi-Tapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä ilahtuneena.
”Se oli niin poikkeuksellista, että laskelmat täytyi tarkastaa, mutta totta se oli.”
Myyrä uskoo, että syy positiivisuuteen löytyy ruuantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden saamasta runsaasta mediahuomiosta.
Hän ei muista lähes 30-vuotisen työuransa ajalta aikaa, jolloin aihepiiristä olisi puhuttu yhteiskunnassa yhtä paljon positiiviseen sävyyn kuin tänä vuonna.
”Ruuantuotanto on esillä tärkeänä osana yhteiskuntaa ja viljelijöiden työn arvostus on noussut uudelle tasolle.”
Myös kuluttajapuolella on nähtävissä halua tukea kotimaista tuotantoa, Myyrä arvioi.
”Se tuo elintarviketuotantoon markkinatuloja. Viisi vuotta sitten julkistetun Reijo Karhisen raportin tavoitteena oli saada maatalousylijäämä 500 miljoonaan euroon. Nyt mennään jo yli miljardissa eurossa. Kysyntää ja arvostusta kotimaiselle tuotannolle on.”
”Ruuantuotanto on esillä tärkeänä osana yhteiskuntaa ja viljelijöiden työn arvostus on noussut uudelle tasolle.” Sami Myyrä
Tutkimukseen vastasi 4 427 maatalousyrittäjää ajanjaksolla 1.1.–5.12.2024.
Tuorein luottamustutkimuksen lukema -0,68 kertoo, että luottamus on kesän jälkeen laskenut jälleen miinusmerkkiseksi. Syy saattaa olla pieneksi jääneessä sadossa, Myyrä pohtii.
Kesällä vahvistuneet tulevaisuuden odotukset eivät ole tulleet käytäntöön syksyllä investointeina. Tutkimuksen mukaan vain noin kolme prosenttia maataloustuottajista aikoo investoida tilan kehittämiseen.
Investointeja kuitenkin tarvittaisiin, sillä nykyinen taso ei riitä edes tuotantokoneiston ylläpitoon. Peltojen perusparannustilanne heikkenee, rakennusten keski-ikä nousee ja konekanta vanhenee. Se on myös huoltovarmuuskysymys, Myyrä toteaa.

Alaan liittyvillä kasvaneilla riskeillä, kuten sää- ja talousriskeillä, on osuutensa investointilamaan, Myyrä uskoo.
Osassa Etelä-Euroopan maista tilanteeseen on reagoitu ryhtymällä Yhdysvaltojen tapaan tukemaan satovakuutuksia.
”Näin valtio on riskien hallinnassa mukana ennakkoon, ei vasta ongelmien aikana tai niiden jälkeen.”
Suomessa vastaavaa mallia ei toistaiseksi ole käytössä.