Vain harva suomalaistila on ottanut satovakuutuksen, MT kertoi pari viikkoa sitten. Sään ääri-ilmiöt kuitenkin lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä ja viljelyn riskit kasvavat.
Uudentyyppiset sääilmiövakuutukset voisivat motivoida viljelijöitä riskeiltä suojautumiseen, Lähi-Tapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä pohtii yhtiön tiedotteessa.
Lähi-Tapiolassa on syksyn aikana luotu viljelijöille kysely, jolla selvitetään, kiinnostavatko heitä sääilmiövakuutukset eli niin sanotut parametriset vakuutukset.
Kysely on osa Piisa-tutkimushanketta, jossa Lähi-Tapiola on mukana 11 muun eurooppalaisen toimijan kanssa ja jota koordinoi Ilmatieteen laitos.
"Maataloudessa tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia vakuutuksia sääriskien varalta. Sääilmiövakuutuksia ei ole vielä Suomen markkinoilla, mutta tutkimme paraikaa viljelijöiden kiinnostusta niitä kohtaan”, Myyrä kertoo.
Nykyiset maatilavakuutukset perustuvat aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Uudentyyppinen sääilmiövakuutus tarjoaa ennalta määritettyjä vakuutuskorvauksia sovitun ilmiön tai tapahtuman toteutuessa.
Myyrä antaa esimerkin:
”Jos maatilayrittäjä kohtaa tilanteen, jossa toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ei sada sataan päivään, hän saa vakuutuskorvauksen kuivuuden aiheuttamasta vahingosta. Vahinkoa ei erikseen tarkasteta tilalla.”
Sääilmiöiden todentaminen voi perustua Ilmatieteen laitoksen mittauksiin tai maatilan oman sääaseman tietoihin.
"Nyt käynnissä olevalla tutkimuksella selvitetään, haluavatko maanviljelijät mittausten perustuvan julkisiin mittausasemiin vai asiakkaiden omiin sääasemiin”, Myyrä selventää.
"Ilmiöpohjainen vakuuttaminen kannustaa riskeiltä suojautumiseen, sillä korvauksen voi saada, vaikka vahinko ei olisikaan realisoitunut. Vahinkoja kannattaa siis yrittää ehkäistä. Maatilan riskienhallinnassa ennaltaehkäisy on kaiken keskiössä.”
Yksi ilmiöpohjaisten vakuutusten keskeisimpiä etuja on Myyrän mukaan se, että vakuutuskorvaukset maksetaan nopeasti.