
EU-komission maatalouspääosastolla valmistellaan pääjohtaja Wolfgang Burtscherin johdolla jo täyttä häkää EU:n yhteisen cap-maatalouspolitiikan uudistamista. Pohjana on kevään viljelijäkapinan jälkeen käynnistetyn maatalouden sidosryhmien ”strategisen dialogin” loppuraportti. Se julkaistiin syyskuun alussa. Sanansa ovat sanoneet sekä ympäristöjärjestöt että ruokaketjun edunvalvojat.
Burtscherin mielestä yksi loppuraportin keskeisistä viesteistä on se, ettei jäsenmaiden maataloustuotantoa voida puristaa muutamissa maissa esiintyvien ongelmien perusteella yhteen ja samaan muottiin.
”Maatalouden huono maine perustuu liikaa sellaisten maiden tuotantomalleihin, joissa nyt on suuria ongelmia esimerkiksi päästöjen kanssa”, Burtscher tähdensi MT:n haastattelussa Brysselissä.
”Tanska aikoo jatkossa periä päästömaksua karjatiloilta. Se on hyvä asia, koska Tanskalla on tässä ongelma. Se kuitenkaan tarkoita, että tällainen maksu pitää välttämättä ottaa käyttöön myös sellaisissa maissa, joissa vastaavaa ongelmaa ei ole”, hän jatkaa
Burtscher osallistui MTK:n järjestämään seminaariin, jossa esiteltiin suomalaista kestävää karjataloutta. EU:n korkein maatalousvirkamies on selvästi huolissaan unionin elintarvikehuollon kannalta tärkeän karjatalouden huonosta maineesta.
Hän muistutti omassa puheenvuorossaan, että EU:ssa on olemassa sekä hyvää että huonoa karjataloutta. Sitä myös korostetaan strategisen dialogin loppuraportissa.
”Olen ollut tässä nykyisessä tehtävässäni viisi vuotta. Sinä aikana en ole kuullut karjataloudesta mitään muuta kuin että se aiheuttaa metaanipäästöjä ja sen tuottama punainen liha lisää syöpäriskiä. Karjatalous on kuitenkin myös paljon muuta ja meidän pitää olla rehellinen tämän asian kanssa”, Burtscher tähdensi puheenvuorossaan.
”Euroopassa on alueita, missä karjatalouden negatiiviset vaikutukset ovat suurempia. Se ei kuitenkaan voi tarkoittaa, että kaikille tarjotaan samaa lääkettä”, hän jatkoi.
Räätälöity maatalouspolitiikka edellyttää, että on riittävästi tietoa tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.
Burtscher korosti MT:lle tilaisuuden jälkeen antamassaan haastattelussa suhtautuvansa varauksellisesti maataloutta koskevaan päästökauppaan.
”Minusta pitää kysyä onko se esimerkiksi lähiruokaa tuottavan luomutilan kannalta oikeudenmukainen järjestelmä.”
Burtscherin mukaan jäsenmaittain räätälöity maatalouspolitiikka edellyttää, että komissiolla on riittävästi tietoa tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Tiedon kerääminen ei kuitenkaan ole helppoa.
”Voi olla, että suomalaiset maataloustuottajat ovat tässä erilaisia, mutta heti jos me täältä komissiosta edellytämme jotain raporttia, alkaa kova huuto liiallisesta byrokratiasta ja hallinnoimisesta.”
Yksi koko Eurooppaa keväällä ravistelleen viljelijäkapinan syy oli nimenomaan se, että uusi ympäristölainsäädäntö on lisännyt maataloustuottajien raportointitaakkaa.