Jeanette Elander työskentelee Ruotsin tuottajajärjestö LRF:ssä sekä maan sikayrittäjien yhdistyksessä. Hän on myös itse sikayrittäjä. Kuva: Jeanette Elander
Ruotsi antoi villisikakantansa paisua satakertaiseksi Suomeen verrattuna – ruton puhkeaminen ei yllättänyt ruotsalaista sikayrittäjää lainkaan
Ruotsin tuottajajärjestö LRF:ssä sekä maan sikayrittäjien yhdistyksessä toimiva Jeanette Elander korostaa, että afrikkalaiseen sikaruttoon varautumisessa tärkeää on bioturvallisuuden lisäksi eri tahojen yhteistyö.Tilaajalle
Jeanette Elanderin perheen sikatila Västeråsissa. Kuva: Jeanette Elander”Jo muutaman vuoden ajan kysymys ei ole ollut, löytyykö afrikkalaista sikaruttoa Ruotsista, vaan milloin se löytyy”, kuvailee Jeanette Elander, joka työskentelee Ruotsin tuottajajärjestö LRF:ssä liha-alan elinkeinopoliittisena asiantuntijana.
”Löytö ei ollut yllätys, mutta paikka oli.”
Afrikkalaista sikaruttoa todettiin 200 kilometrin päässä Tukholmasta sijaitsevassa Fagerstassa. Taudin arvioidaan levinneen villisikoihin jätteistä, joita ne pääsivät tonkimaan. Fagerstassa ei kuitenkaan ole runsasta rekkaliikennettä, jonka taukopaikkoja pidetään otollisina ASF:n leviämispaikkoina maan runsaan villisikakannan vuoksi.
”Kun ilmoitimme tietoja villisikojen määrästä Copa Cogecaan, minulta varmistettiin, olenko todella ilmoittanut oikean määrän, koska se oli niin paljon suurempi kuin Suomessa”, Elander päivittelee.
Ruotsissa on noin 300 000 villisikaa, kun niitä Suomessa on noin 3 000.
”Villisiat ovat aina tautiriski, ja isompi villisikakanta tekee taistelusta laajemman tautipurkaustilanteessa. Suomella on ollut erilainen linja. Ruotsi halusi villisiat osaksi faunaa.”
Ruotsissa tarkistetaan nyt jäteasemia, jotta villisiat eivät pääsisi enää missään käsiksi jätteisiin.
Ruotsalaisen sikaketjun onneksi Fagersta ei ole sikatiheää seutua. Taudin leviämisen estämiseksi jouduttiin lopettamaan vain noin 50 kesysikaa.
”Jos löytö olisi tapahtunut vaikka Etelä-Ruotsissa, päätös kaikkien sikojen tappamisesta olisi ollut vaikeampi. Silloin tilanne myös rajoittaisi enemmän tilojen välisiä eläinkuljetuksia. Nyt logistiikka toimii muualla normaalisti”, Elander kertoo.
Hänen mukaansa tuottajat ovat melko rauhallisia, sillä tilojen tautisuojaus on hyvä. ”Lähinnä tiloilla tarkastellaan nyt omia rutiineja.”
ASF:n aiheuttamat vientirajoitukset eivät suuresti vaikuta sikaketjuun, sillä sianlihaa tuotetaan pääasiassa kotimaan markkinoille.
”Vientiin menee lähinnä sivutuotteita sekä osia, joille ei Ruotsissa ole kysyntää. Jos niille ei ole ostajia, ne jäävät Ruotsiin tuhottavaksi. Tietysti sekin vaikuttaa alan kannattavuuteen.”
ASF-rajoitusalue pysyy tiukkana vähintään niin kauan, että taudinpurkaus saadaan rajattua sen sisäpuolelle. Metsissä ei saa liikkua, eikä sieltä voida korjata puuta. Myöskään viljaa tai olkea ei saa tuoda alueen ulkopuolelle ilman karanteenia. Viljalla karanteeni on yksi kuukausi, oljella kolme.
Parhaillaan aluetta haravoi satoja metsästäjiä etsimässä kuolleita tai sairaita villisikoja. Raatoja on löydetty kaikkiaan noin 50, joista lähes 40 on kantanut afrikkalaista sikaruttoa.
”Metsäteollisuus ja muut alueen toimijat ovat ymmärtäneet tilanteen melko hyvin ja odottavat nyt ohjeita, miten saavat jatkaa töitään. Kaikkiaan tämä kaksi viikkoa on tuntunut noin vuodelta”, Elander toteaa.
Ruotsin tilannetta helpottaa, että afrikkalaista sikaruttoa ei löydetty sikatiheältä alueelta. Arkistokuva. Kuva: Jarkko SirkiäElander kertoo, että toimet ensimmäisen ASF-löydön jälkeen ovat sujuneet hyvin.
”Olimme hyvin valmistautuneita. Vuoropuhelua eri tahojen välillä on paljon ja yhteistyö toimii.”
Samaa hän suosittelee Suomeen.
”Tiedän, että teillä on bioturvallisuus kunnossa, jatkakaa hyvää työtä. Lisäksi kannattaa miettiä ennakkoon, miten tilanne hoidettaisiin eri osissa maata, sillä alueiden välillä on eroja. Hyvät suhteet ja yhteistyö ovat tärkeitä.”
Elander on itsekin sikafarmari. Perheen kaksi tilaa sijaitsevat Västeråsissa, noin 15 kilometrin päässä rajoitusalueesta. Tilojen ympärillä ei ole vielä aitoja. Afrikkalaisen sikaruton takia niiden rakentamista kuitenkin suunnitellaan.
”Jos rajoitusalue laajenisi, tilat pitäisi aidata nopeasti, jotta toiminta voisi jatkua.”
Ruotsalaiset sikatilat ovat huolissaan afrikkalaisen sikaruton lisäksi oljen riittävyydestä. Kuva: Markku VuorikariArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
