Lukijalta: Kaurahiutaleiden hiilijalanjälki pellossa on pieni
”On hävytöntä, että viljaa käyttävä teollisuus laskee omia päästöjään maanviljelijöiden piikkiin ja nimeää nämä sitten valmistamiensa tuotteiden suurimmaksi päästölähteeksi”, kirjoittaa Tommi Peltovuori.
Kauraa. Kuva: Carolina HusuRaision hankintapäällikkö väitti, että yhtiön kaurahiutaleiden hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy pellolla (MT 10.1.). Väite ei pidä paikkaansa.
Viljeltäessä kauraa kivennäismaalla aiheutuu viljelystä kasvihuonekaasupäästöjä noin kaksi hiilidioksidiekvivalenttitonnia hehtaaria kohti. Viiden tonnin kaurasato puolestaan sitoo kasvukauden aikana ilmakehästä kuusi hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kauran viljely kivennäismaalla siis pienentää ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia.
Viljelyn suuri osuus hiilijalanjälkilaskelmissa johtuu siitä, ettei niissä oteta huomioon sadon ilmasta sitomaa hiilidioksidia. Hiilensidonta on poliittisella päätöksellä varattu maataloustuotteiden käyttäjien päästöjen kompensointiin. Näiden päästöt tilastoidaan siis maanviljelijän piikkiin.
Monet yritykset korostavat markkinoinnissa vastuullisuuttaan ja kertovat ympäristövaikutuksistaan. Raisio korostaa tuotantonsa hiilineutraaliutta, johon on päästy käyttämällä tuotantolaitosten energianlähteenä viljan sivujakeita. Höyrypannujen savupiipuista tupruaa taivaalle hiilidioksidia aivan kuten ennenkin, mutta laskentasääntöjen ansiosta päästöt tilastoidaan viljan tuottajien päästöksi.
On hävytöntä, että viljaa käyttävä teollisuus laskee omia päästöjään maanviljelijöiden piikkiin ja nimeää nämä sitten valmistamiensa tuotteiden suurimmaksi päästölähteeksi. Raisio ei toki ole ainoa näin toimiva, vaan tämä on laskentasääntöjen vuoksi alan tapa.
Myös pankit ovat vihjailleet aikovansa ottaa maatalouden ilmastovaikutukset huomioon rahoituksen hinnoittelussa. Tämä on viljelijöiden kannalta huolestuttavaa, sillä pankeilla ei ole minkäänlaista kykyä arvioida asiakkaidensa ympäristövaikutuksia, ja ne tulevat perustamaan päätöksensä samoille todellisuudesta irrallaan oleville laskelmille, joita yritykset käyttävät markkinoinnissaan.
Saman päivän lehdessä oli sattumalta pilapiirros, jossa itänaapurin johto muokkasi historiankirjoitusta omiin tavoitteisiinsa paremmin sopivaksi. Piirros ei naurattanut. Maatalouden kasvihuonekaasulaskenta osoittaa, että myös meillä tieteellisiä tosiasioita muokataan mielivaltaisesti erilaisia tavoitteita palvelemaan.
Tommi Peltovuori
Loppi
- Osaston luetuimmat
