Nuori tuottaja tiukan paikan edessä: Kummallinen kielto vaikeuttaa gruyère-juustoon käytettävän maidon lypsämistä

Sveitsiläisellä William Macheretilla on edessään suuria kysymyksiä.

Edessä hänen kotitilallaan on sukupolvenvaihdos, ja yksi houkuttavista investoinneista nuorelle tuottajalle olisi lypsyrobotin hankinta.

Vapaammat aikataulut lypsyjen suhteen helpottaisivat toisen työn tekoa liha-alan yrityksen hankintaosastolla.

Lypsyrobotti toisi kuitenkin mukanaan ongelman Tila ei voisi enää tuottaa gruyèrejuustoa.

Suomessakin suosittua, perinteistä gruyèrejuustoa saa tuottaa Sveitsissä vain tiukoin ehdoin.

Lypsyrobotin uskotaan voivan vaikuttaa maidon laatuun niin, ettei siitä saa riittävän laadukasta juustoa. Lehmät eivät myöskään saa syödä säilörehua.

Heinä nostaa rehukustannukset 2—3-kertaisiksi, Macheret kertoo. Kuivauskustannuksia ovat kuitenkin hillinneet hänen isänsä tekemät investoinnit aurinkopaneeleihin.

Heinästä saadaan kasvukauden aikana 3—4 satoa. Parhailla peltomailla tilat voivat yltää 6—7 niittoon.

Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan johtaja Tapani Jokiniemen mieleen ei tule, miten robotti voisi maidon koostumukseen vaikuttaa.

”En ole kuullut moisesta ikinä.”

Juusto on saanut nimensä Sveitsissä sijaitsevan Gruyèresin alueen mukaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Macheretin kotitilan lehmät ovat punaisia holsteineja ja sveitsiläisiä fleckvieh-lehmiä. Fleckviehit tunnetaan monikäyttörotuna, joista saa myös lihaa.

Se tuo tuotantoon lisäarvoa.

Yksi vaihtoehto on panostaa enemmän lihantuotantoon, Macheret pohtii.

Williamin kaltaisia maa kaipaa nyt enemmänkin: seuraavan 15 vuoden aikana puolet nykyisistä viljelijöistä eläköityy.

Kotitilalta löytyy muun muassa punaisia holsteineja. Ne syövät karkearehuna vain heinää. Kuva: William Macheret

”Maatalouspolitiikka on tällä hetkellä hyvin epävakaata eikä kukaan tiedä, minkä suunnan se ottaa”, Macheret sanoo.

Hänen näkökulmastaan tämä on ensimmäinen kerta, kun nuoret viljelijät ovat haluttomia tekemään investointeja maatalouteen tai ottamaan vanhempiensa tilaa.

”Koulussani yksi ideoista on ollut opettaa meitä tilan haltuunotossa perheviljelymallin ulkopuolella. 20 vuotta sitten tämä olisi ollut Sveitsissä ennenkuulumatonta. Nyt koulussa on kokonainen tiimi tätä tarkoitusta varten, jotta normaalisti perinteisiin nojaava Sveitsi voisi selviytyä tulevaisuuden haasteista.”

Myös Macheretilla on paineita liittyen vaadittaviin investointeihin ja työmäärään.

”Vaikka minut palkitaan gruyère-maidolla, taloudellinen paine asettaa kyseenalaistamaan tilan kehityssuunnitelmat.”