Uusi liikennekaasuasema avautui Ilpo Wennströmin karjatilalla Toholammilla: ”Edellisellä satokaudella säästin kaasutuksen ansiosta noin 100 000 euroa lannoitelaskussa”

Toholampinen lypsykarjatilallinen Ilpo Wennström on hyödyntänyt karjanlannasta valmistettua biokaasua jo vuodesta 2017 alkaen. Moottori on jauhanut sähköä tilan tarpeisiin ja jonkin verran myyntiinkin. Moottorin hukkalämpö on hyödynnetty 270 lypsylehmän navetassa.

Elokuun loppupuolella tilalla oli avoimet ovet, kun Wennströmin Wekas Oy avasi ST1:n kanssa yhteistyössä liikennekaasuaseman maatilalle.

Kokonaisinvestointi oli varsin mittava, sillä hakkeeseen kuului jakeluaseman laitteiston lisäksi vastaanottohalli ja hygienisointilaitteisto maatalouden ulkopuolisille jakeille.

Ilpo Wennström kertoo edellisellä satokaudella säästäneensä noin 100 000 euroa käyttämällä biokaasutuksesta tulleita lannoitejakeita. Kuva: Visa Vilkuna

Aiemmin tilan aggregaatti on jauhanut sähköä puhdistetulla, mutta hieman hiilidioksidia sisältävällä metaanilla. Liikennekäyttöön tarkoitettu kaasu on jalostettava hiilidioksidista puhtaaksi. Liikennekaasuasema vaati myös kaasun paineistuslaitteiston.

Nyt avatun biokaasulaitoksen suurin syötteen käsittelymäärä on ympäristöluvan sallima 19 900 tonnia vuodessa.

Lannan lisäksi peltobiomassat, Toholammin Maitokolmion tietyt jakeet sekä naapurissa sijaitsevan juomavalmistajan Finn Springin sokeripitoiset jätteet muutetaan liikennepolttoaineeksi.

Wekas Oy:n avoimien ovien päivä houkutteli paikalle runsaasti yleisöä. Kuva: Visa Vilkuna

Laitoksen tehoksi on syötteistä riippuen arvioitu jopa 5 Gwh vuodessa. Tämä vastaa yli 270 000 bensiinilitraa.

Laitoksen kaasua on paineistettuna mahdollista toimittaa teollisuudelle tai muille tankkausasemille. Biokaasu on erinomainen polttoaine, sillä se soveltuu sekä diesel- että bensiinimoottoreille.

Kaasun ohella laitos tuottaa mittavan määrän erinomaista lannoitetta, jolla pystytään tehokkaasti korvaamaan fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja lannoitteita.

"Edellisellä satokaudella säästin noin 100 000 euroa lannoitelaskussa, kun käytin kaasutuksesta saatavaa kotoperäistä lannoitetta”, Wennström kertoo.

Wekas Oy avasi ST1:n kanssa liikennekaasuaseman maatilalle. Kuva: Visa Vilkuna

Biokaasun ja etenkin liikennekäyttöön tarkoitetun kaasun ympärillä oleva byrokratia on erittäin tiukkaa. Lupia on haettava ja tarkastuksia on tehtävä useassa vaiheessa.

Wennströmin mukaan kukaan ei yksinään selviä tästä urakasta. Haapavetinen Demeca Oy on toimittanut jo yli 20 liikennekaasua tuottavaa laitosta Suomeen.

Yrityksen osaaminen lupaviranomaisten kanssa oli Wennströmin mukaan ensiarvoisen tärkeää uusia hankkeita kehitettäessä.

Demecan asiantuntija Eero Leppänen korostaa ohjeiden ja pykälien tarkkaa tuntemista ja noudattamista, jotta lupaviidakossa ei tarvitsisi rämpiä turhaan. Kuva: Visa Vilkuna

Demecan asiantuntija Eero Leppänen korostaa lupaviidakossa rämpimisen vaativan sitkeyttä, mutta myös vaadittujen ohjeiden ja pykälien tarkkaa tuntemista.

"Usein viranomaisia syytetään kapuloiden rattaisiin heittämisestä. Näin varmasti on tapahtunutkin, sillä tulkinnat maamme eri alueilla vaihtelevat liian paljon. Mutta perusperiaatteena on pidettävä sitä, mitä lakipykäliin on kirjoitettu. Kun etenee niiden ohjeiden mukaan, niin hankkeet yleensä etenevät”, Leppänen summaa.

Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki korostaa biokaasuhankkeiden läpiviemisessä vahvan yhteistyön ja avoimuuden merkitystä. Yksin on vaikea edetä, mutta yhteistyön mahdollistavalla laajalla kokemuspohjalla päästään varmemmin ja nopeammin toivottuihin tuloksiin.

Demecan Sami (vas.) ja Pekka Vinkki korostavat avoimen yhteistyön voimaa biokaasuhankkeita edistettäessä. Kuva: Visa Vilkuna

Toholammin Härkänevalle avattu asema on osoitus yhteistyön voimasta.

Wekas Oy toimittaa Demecalle puhdistetun ja jalostetun biokaasun, joka toimii puolestaan yhteistyössä valtakunnallisen ST1:n kanssa.

Tällä kolmikannalla pystytään täyttämään viranomaisten vaatimuksen muun muassa jakeluvelvoitteen suhteen.

Maaperäopin emeritusprofessori Kari Tiilikkala arvioi, että biokaasun ohella mädätyksestä saatavat lannoitejakeet ovat taloudellisessa mielessä tulevaisuudessa erittäin merkittävässä osassa. Kuva: Visa Vilkuna

Wekasin Wennström uskoo lujasti biokaasuun.

Yhdessä emeritusprofessori Kari Tiilikkalan kanssa hänellä on selkeä suunnitelmia tulevaisuuteen. Eläinmäärä tilalla kolminkertaistetaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Laskelmien mukaan isomman eläinmäärän tarvitsema rehu on mahdollista saada kymmenen kilometrin säteellä talouskeskuksesta, mikä on vielä taloudellisesti kannattavaa.

Biokaasulaitoksen tärkeimmän syötteen eli lannan siirtokustannuksia ei tule, mikä on laitoksen kannattavuuden kannalta erittäin merkittävä seikka.