Esimerkiksi tomaattien pölyttäjänä kimalainen on SML:n mukaan ylivoimainen. Kuva: Johannes Tervo
Tänään vietetään ruokaketjun pienten ahkeroijien nimikkopäivää – kevät on ollut mehiläisten kannalta ihanteellinen
Onnistunut pölytys lisää monien luonnon- ja viljelykasvien sadon määrää ja laatua. Osa kasveista on tuulipölytteisiä, mutta suuri osa tarvitsee hyönteisiä tekemään pölytystyötä.
Paju on tärkeä kasvi pölyttäjille. Kuva: Markku VuorikariTänään 20.5. vietetään maailman mehiläispäivää. Sopivasti lämmenyt sää onkin houkutellut tarhamehiläiset ja muut pölyttäjät liikkeelle. Nyt sopiikin lentää, sillä tärkeät pölyttäjien ravintokasvit pajut ja voikukat kukkivat parhaillaan. Keltaisena hohtavaa nurmikkoa ja ojanvarsien pajukkoa voi siis hyvällä omalla tunnolla pitää pölyttäjille katettuna ruokapöytänä
Tarhamehiläisten talvehtiminen vaikuttaa tänä vuonna sujuneen hyvin, tiedottaa Suomen Mehiläishoitajan Liitto SML. Myös kevät on mehiläisten kannalta lähtenyt hyvin käyntiin.
Tänä vuonna pajun kukinnan aikaan huhtikuulle sattui Etelä- ja Keski-Suomessa sopivia lämpimiä ja sateettomia keruupäiviä. Pohjois-Suomessa pajun kukinta alkoi vasta toukokuun lämmössä, mutta sielläkin mehiläiset pääsivät hyvin ravinnon keruuseen, tiedotteessa kerrotaan.
”Kevät on ollut melko ihanteellinen mehiläisten kannalta. Viileät jaksot eivät haittaa, kunhan hyviä ravinnonhakupäiviäkin sattuu pajun kukinnan aikaan”, kertoo tiedotteessa SML:n tutkimusasiantuntija Anneli Salonen.
Mehiläishoitajat toivovat kevään ja kesän etenevän maltilla, jotta kaikki kasvit eivät ryöpsähtäisi kukkimaan samaan aikaan vaan ravintoa olisi tarjolla koko kesän ajan.
Kun mehiläispesät ovat vahvistuneet, alkaa monien hyönteispölytteisten viljelykasvien kukinta, SML kertoo. Mehiläiset pörräävät alkukesästä muun muassa omenan, puutarhamarjojen ja rapsin pölyttäjinä. Myöhemmin kesällä mehiläiset työskentelevät esimerkiksi rypsin, tattarin ja härkäpavun pölytyksessä.
Kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa mehiläisiä ei ole Suomessa juurikaan pölytyksessä käytetty, vaan työn ovat hoitaneet Keski-Euroopasta tuodut kimalaiset. Nyt SML:ssä käynnissä Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille -hanke, jossa tutkitaan, onnistuisiko tarhamehiläisiltä myös puutarhamansikoiden pölytys kasvihuoneessa.
”Ainakin näin alkuvaiheessa tulokset vaikuttavat lupaavilta”, hankkeen projektipäällikkö Anna-Maria Borshagovski kertoo tiedotteessa.
Samoin kokeillaan kotimaisten kimalaisten kasvatusta, sillä esimerkiksi tomaattien pölyttäjänä kimalainen on SML:n mukaan ylivoimainen. Kotimaisten kimalaisten käyttö pölytyksessä vähentäisi riskiä vieraiden kimalaislajien leviämisestä luontoon ja tautien leviämisestä Suomen luonnonvaraisiin kimalaisiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
