
Ruotsin maidontuotannon tulevaisuus näyttää valoisalta. Nouseva maidon hinta ja alentuneet kustannukset kannustavat investointeihin, sanoo maatalousekonomisti Stefan Nypelius ATL:n haastattelussa.
”Tärkeintä on, että maidon hinta on noussut tasolle, jolla kannattavuus on vakaata. Tämä on edellytys sille, että maatalous olisi tulevaisuudessa taloudellisesti kestävää toimintaa”, sanoo Nypelius.
Vuodesta 2015 maidon laskentaindeksi on noussut 90 prosenttia ja maataloustuotteiden kokonaislaskentaindeksi 70 prosenttia. Samaan aikaan panosten, kuten rehun, polttoaineen ja kiinteistöjen kunnossapidon, hintakehitys on ollut noin 45–50 prosenttia ylöspäin. Tällainen kustannusten ja tulojen välinen kehitys on parantanut alan kannattavuutta.
”Nyt löytyy uskallusta tehdä investointeja pitkällä aikavälillä. Myös maitotilojen yleiskustannukset ovat pysyneet ennallaan tai hieman laskeneet vuodesta 2023. On kulunut kauan siitä, kun kannattavuus on ollut samalla tasolla”, Nypelius sanoo.
Ruotsissa maidontuotannon pitkän aikavälin kannattavuus on Nypeliuksen mukaan ollut vastaavalla tasolla viimeksi vuonna 2005.
Myös Arla pitää nykytilannetta varsin myönteisenä.
”Nykyinen maidon hintataso mahdollistaa tilojen kehittämisen. Tällä tasolla on oltava, jotta voimme investoida jatkossa, emmekä vain pitää kiinni nykyisestä tuotannosta", sanoo Arlan varapuheenjohtaja Inger-Lise Sjöström ATL:n haastattelussa.
Maatalouden toimintaympäristön epävarmuus, korkokehitys, tullit ja kaupan esteet, johtaa tuottajien varovaisuuteen. Kannattavuuden kehitysedellytyksiä pidetään Ruotsissa kuitenkin edelleen hyvinä koko Eurooppaa tarkasteltaessa. Tulevien EU-säännösten ei odoteta vaikuttavan maidontuotantoon samalla tavalla kuin monissa muissa maissa, koska Ruotsi on jo edennyt pitkälle eläinten hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun saralla. Lisäksi ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan viljelyyn Ruotsissa Etelä-Euroopan maita vähemmän.
”Haluamme Ruotsin maidontuotannon kasvavan, ja meillä on siihen edellytykset. Lainsäädäntöön tehtävien muutosten on tuettava tuotannon kasvua ja kilpailukykyä”, sanoo Sjöström.
Ruotsi on maitotuotteissa 70-prosenttisesti omavarainen. Sadan prosentin omavaraisuusasteen saavuttamiseksi tarvittaisiin noin 125 000 lypsylehmää lisää, eli 40 prosentin lisäys.
Stefan Nypeliuksen mukaan maidontuotanto ei kuitenkaan nykyisellä investointitahdilla tule pysymään edes tämänhetkisellä tasolla.
”Korjausinvestointeja ei tehdä riittävästi. Emme pysty ylläpitämään nykyistä lehmämäärää pitkällä aikavälillä, koska lypsykarjoja kasvatetaan liian vähän.”
Investointipäätöksestä tuotannon aloittamiseen kuluu vuosia. On mahdotonta sanoa, miltä maidon hinnat ja kannattavuus näyttävät, kun nyt suunnitellut investoinnit ovat tuotantovalmiita. Maidon maailmanmarkkinan kehityksen valossa ruotsalaisella maidontuotannolla on Sjöströmin arvion mukaan kuitenkin valoisa tulevaisuus.
"Niin kauan kuin maailmanmarkkinat tuottavat yhden prosentin vähemmän maitoa kuin kulutetaan, maidon hinnat näyttävät hyvältä."