Sonnikasvattamon tilat soveltuivat lypsylehmille sellaisenaan, vain eri kasvatusryhmien väliset karsinat purettiin. Lypsykarjaa saadaan kasvatettua omista tiineistä hiehoista ja lehmistä. Kuva: Arto Takalampi
Nautakasvattamo muuttui laajennuksella lypsypihatoksi – ”Lehmät ovat tottuneet hyvin vinokuivikepihattoon”
Sonnit vaihtuivat lehmiin Sillanpään tilalla Soinissa.TilaajalleSoini
Marjut ja Jouni Sillanpää toteuttivat heti tilakaupan jälkeen suunnitelmansa siirtyä kokonaan maidontuotantoon ja muokkasivat remontoimalla ja laajentamalla entisen sonnikasvattamon yhden robotin pihatoksi. Marjut on parhaillaan vanhempainvapaalla. Kuva: Arto TakalampiMarjut ja Jouni SiIlanpäällä oli heti selvät suunnitelmat tulevasta, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2022. Pariskunta jätti aiemmat työpaikkansa ja molemmat siirtyivät päätoimisiksi maataloustuottajiksi.
He vaihtoivat lihanautojen kasvattamisen maidontuotantoon ja robottilypsyyn. Sitä varten silloinen, vuonna 2019 valmistunut, 150-paikkainen sonnien loppukasvattamo muutettiin lypsylehmäpihatoksi.
Tuolloin tilalla oli lisäksi vanhassa parsinavetassa 25 lehmää. Aika oli ajanut remonteista ja laajennuksista huolimatta sen ohi, ja siitä luovuttiin.
”Ratkaisu oli helppo toteuttaa, sillä sonnien loppukasvattamo suunniteltiin jo alun perin navetaksi soveltuvaksi. Se rakennettiin suurimmalta osin omana työnä vähitellen vuodesta 2016 lähtien vinokuivikepihatoksi, eristettiin ja sinne tuli raappalannanpoisto”, Jouni havainnollistaa.
Vanha 1 200-neliöinen pihatto soveltui suoraan lehmille, kun karsinoiden väliaidat poistettiin. Näin saatiin yhtenäinen eläintila molemmin puolin ruokintapöytää.
Maidontuotantoa ja robottilypsyä varten tehtiin 500-neliöinen laajennusosa. Siihen tulivat robotti laitteistoineen, kokoomatila ja takakierto, maitohuone sekä tekniikka- ja toimistotilat.
”Kustannusarviota jouduttiin korottamaan kolmesti, koska rakensimme juuri kalleimpaan aikaan. Pysyimme kuitenkin hyvin viimeisimmän kustannusarvion sarjoissa”, Jouni sanoo tyytyväisenä.
Säästöä tuli myös omasta työstä. Marjut rakennusinsinöörinä teki suunnitelmat, hoiti lupa-asiat ja toimi vastaavana työnjohtajana. Sähkömiehenä Jouni pystyi tekemään sähkötyöt itse.
Sonneilla käytössä ollut vinokuivikepihatto kävi sellaisenaan myös lehmille. Pehkulla lehmät voivat vapaasti valita makuupaikkansa kuin laitumella. Lehmät laiduntavat koko kesän. Kuva: Arto Takalampi”Kustannusarviota jouduttiin korottamaan kolmesti, koska rakensimme juuri kalleimpaan aikaan.”
Jouni Sillanpää oli verkkoyhtiön palveluksessa vuoteen 2020. Tuolloin hän siirtyi tilalle isälleen virallisesti töihin sukupolvenvaihdokseen asti, vaikka kaikki vapaa-aika olikin jo sitä ennen mennyt tilan töissä.
”Minulle on aina ollut selvää, että haluan jossain vaiheessa tulla tänne tilalle asumaan ja jatkaa kotieläintuotantoa. Jos olisin yksin jatkanut, olisin laittanut lehmät pois ja tuplannut kasvattamopaikat.”
”Jos olisin yksin jatkanut, olisin laittanut lehmät pois ja tuplannut kasvattamopaikat.”
Marjut kulki vielä silloin töissä Karstulassa rakennustarkastajana. Kun hänkin halusi jäädä töihin tilalle, jonne he olivat rakentaneet oman talon jo vuonna 2013, päätös panostaa maidontuotantoon oli helppo.
”Jäin pois palkkatyöstä samalla, kun tila siirtyi meille. Kun hoidin sonnit ja Jouni vanhassa navetassa lehmät, se toi meille joustavuutta silloin kolmen lapsen hoitoon”, Marjut kiittelee.
Marjut ja Jouni Sillanpää jättivät molemmat aiemmat palkkatyönsä ja siirtyivät päätoimisiksi maidontuottajiksi. Kuva: Arto TakalampiNavetta valmistui vuoden 2023 lopulla. Välillä rakennusaikana siellä oli puoliksi lehmiä, puoliksi sonneja, koska lehmiä ei voinut lisätä ennen kuin vasta vuoden 2024 kesällä, kun viimeiset sonneista tulivat teurasikäisiksi.
Karjaa alettiin lisätä parsinavetasta tuotujen lehmien lisäksi 16 ostetusta, pääosin tiineestä hiehosta ja niiden vasikoista.
”Nyt lypsyssä on jo 50 lehmää ja kaikkiaan niitä on 60. Tavoitteena on kasvattaa karjaa vielä niin, että lypsyssä olisi 60 lehmää”, Jouni sanoo.
Tottuminen robottilypsyyn sujui Marjutin mukaan hyvin parissa viikossa, koska lehmiä oli silloin vähän. Muutosvaiheessa vain muutamia lehmiä jouduttiin laittamaan pois.
”Lehmät ovat tottuneet hyvin vinokuivikepihattoon, jossa jokaisella on oma makuupaikka kuin laitumella ikään. Ne ovat selvästi rauhallisempia, terveempiä ja puhtaampiakin. Kesäaikaan lehmät laiduntavat vapaasti.”
Marjutin työnä ovat myös tilaan kuuluvan viiden ympärivuotisessa käytössä olevan vuokramökin hoitaminen. Hallintotyötä helpottaa, että niiden vuokraus on hoitunut jo 40 vuotta Lomarenkaan kautta.
Sillanpään maatila
Marjut ja Jouni Sillanpään maitotila Soinissa
Perheessä neljä lasta, iät 3 kuukautta – 11 vuotta
Tilalla siirryttiin kokonaan maidontuotantoon vuonna 2024 laajentamalla vanhaa sonnikasvattamoa
Lehmiä noin 60
Viljelyala puoliksi nurmella ja viljalla; sadot tilan omaan käyttöön
Aperuokinta: valmistus täyttöpöydällä ja sähköisellä apesekoittimella, jako pienkuormaajalla
Tilaan kuuluu myös viisi ympärivuotisessa käytössä olevaa lomamökkiä, joita vuokrataan Sillanpään Lomamökit -nimellä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
