Rauno Pekkola ja Hannele Ulvo Pekkola muokkasivat lypsykarjapihatosta helppohoitoisen lampolan, joka otettiin käyttöön lokakuussa. Kuva: Sanne KatainenLoviisaLampaat muuttivat entiseen lypsykarjapihattoon Pekkolan tilalla
Tyhjilleen jääneen lypsykarjapihaton tilat muuttuivat helppohoitoiseksi luomulampolaksi maltillisella budjetilla.TilaajalleHarmaasävyinen betoninen navetta seisoo Pekkolan maatilan pihalla Loviisan Ruotsinkylässä. Samantyyppisiä rakennuksia on Suomessa lukemattomia. Osassa sisällä märehtii vielä lypsykarja tai lihanautoja, mutta yhä useampi seisoo tyhjillään.
Niin oli Pekkolankin pihassa vielä vuosi sitten. Lypsylehmät olivat lähteneet jo vuonna 2011 ja niiden jälkeen tulleista karanteenihiehoista viimeiset vuonna 2016.
Ennen hyökkäystä Suomesta vietiin Venäjälle hiehoja, jotka tarvitsivat karanteenitiloja ennen maasta lähtöä.
Hannele Ulvo Pekkola sekä Rauno Pekkola ehtivät pohtia vuonna 1999 valmistuneen navetan kohtaloa pari vuotta ennen varsinaista päätöstä.
Lypsymonttu osoittautui oivalliseksi paikaksi käsittelylinjalle. Lisäksi montun päällä on kätevä lajitella villoja vieressä olevalta kerintäpaikalta. Kuva: Sanne KatainenKun Hannelen työt paikallisella vuohitilalla loppuivat, piti keksiä jotakin. Vajaan sadan hehtaarin luomutila koneurakoinnilla täydennettynä ei riittäisi toimeentuloksi molemmille. Myöskään pitkä työmatka muualle ei houkuttanut.
”Samalla mietin, haluanko heittää 15 vuoden kokemuksen pienmärehtijöistä hukkaan vai hyödyntää sitä”, Ulvo Pekkola sanoo.
Hänellä on ennen vuohitilalla työskentelemistä ollut oma lampola, ja lisäksi hän on työskennellyt Suomen lammasosuuskunnan toimitusjohtajana.
Nykyistä puolisoa ei tarvinnut pitkään ylipuhua lampuriksi.
”Olen ikäni ollut eläinten kanssa tekemisissä. Onhan se kiva, kun navetassa on valot. Sellainen reunaehto minulla oli, että ei enää lypsämistä”, Pekkola sano.
Viimeiset hiehot lähtivät Pekkolan pihatosta vuonna 2016. Nyt pihatossa on taas valot, iloitsevat yrittäjät. Ikkunallisilla ovilla varmistettiin ikkunapinta-alan riittävyys luomutuotannossa. Kuva: Sanne KatainenVuoden kuluttua laskelmien valmistumisesta muutostyöt pihattoon on tehty, ja siellä märehtii vajaa sata uuhta. Hieman lisää on vielä tulossa, tavoite on noin 120.
”Nyt ajatellen eläinaineksen hankintaan olisi kannattanut ryhtyä aiemmin. Noin 1,5 vuotta olisi ollut sopiva aika”, Ulvo Pekkola toteaa.
Katraassa on nyt useampaa rotua, mutta pidemmän aikavälin tavoite on tuottaa kolmiroturisteytyskaritsoja niin, että uuhet karitsoivat kahdessa ryhmässä syksyllä ja alkutalvella.
Tämä on mahdollista lämpimissä tiloissa, ja näin liha saadaan markkinoille silloin, kun kysyntää on eniten.
”En halua tuottaa syysruuhkaan, vaan kysynnän mukaan”, Ulvo Pekkola sanoo.
Yrittäjät hyödyntävät aloittamisessa Vainion teurastamon Next level -ohjelmaa, jossa teurastamo rahoittaa osaltaan eläinhankintoja.
”Se on hyvä kädenojennus”, Ulvo Pekkola kiittelee.
Ohjelmasta saa neuvoja ja tukea myös esimerkiksi tuotantosuunnan vaihtamiseen naudoista lampaisiin.
”Nyt ajatellen eläinaineksen hankintaan olisi kannattanut ryhtyä aiemmin. Noin 1,5 vuotta olisi ollut sopiva aika.”
Entiseen navettaan mahtuisi lampaita enemmänkin, mutta pariskunta haluaa pitää työmäärän maltillisena. Siksi lampola on suunniteltu mahdollisimman helppohoitoiseksi ja käsityön määrä on minimoitu.
”Meidän swot-analyysissä vahvuuksia ja mahdollisuuksia kertyi paljon heikkouksia ja uhkia enemmän, mutta suurimmat uhat liittyvät ikään ja terveyteen. Siksi työmenetelmät on mietitty tarkkaan. Menemme oma hyvinvointi edellä”, hieman päälle 51- ja 54-vuotiaat yrittäjät kertovat.
”Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta työmenekkiin voi.”
Hannele Ulvo Pekkolalla on paljon kokemusta pienten märehtijöiden hoidosta. Kuva: Sanne KatainenNavetan muutostöistä suurimmat olivat lantakuilujen täyttö sekä ritilöiden poistaminen. Pariskunnan omaa työaikaa kului muutoksiin noin 300 tuntia ja vierasta työtä esimerkiksi sähköjen ja putkien uusimiseen suunnilleen sama määrä.
Kalusteet hankittiin käytettyinä ja muutostöiden kustannukset jäivät lopulta alle budjetin.
Eläinten hankinta haukkasi pääomasta noin kolmanneksen.
Käytettynä hankittu pienkuormaaja vähentää käsityötä merkittävästi. Penkillä lämmittää tietysti lampaantalja. Kuva: Sanne KatainenLantalat ja siilot tilalla oli ennestään valmiina. Todelliseksi helmeksi osoittautui lypsyaseman monttu, jonka ympärille on rakennettu käsittelylinjasto. Monttu mahdollistaa osan lampaille tehtävistä hoitotoimista ergonomisesti selkä suorana.
”Täällä voisi vaikka siementää, kun valaistuskin on hyvä”, Ulvo Pekkola miettii.
Montun päälle on myös tehty paikka villojen lajittelulle aivan kerintäpaikan viereen.
”Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta työmenekkiin voi.”
Alun kokemukset navetan muutoksesta lampolaksi ovat hyvin myönteiset, ja yrittäjät rohkaisevat muitakin pohtimaan rakennusten hyötykäyttöä.
”Vastaavanlaisia betoninavetoita ja lypsyasemia on tyhjänä vaikka kuinka paljon”, Ulvo Pekkola sanoo.
Lampolassa asuu nyt noin sata uuhta. Tavoite on kasvattaa katrasta noin 120 uuheen. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
