Tukihakemusten täyttämisestä on monen selvittävä jatkossa itse – tukiavustajien määrä vähenee merkittävästi
Alkaneella cap-kaudella tuen hakijan on hallittava sähköisen hakemuksen teko ja Vipu-älypuhelinsovelluksen käyttö. Samaan aikaan iso osa tukiavustajista jättäytyy pois tehtävästä, ja moni jatkavista työllistyy nykyisistä asiakkaistaan. Apua hakemuksen tekoon on syytä etsiä ajoissa.Tilaajalle
Jos tukihakemuksen tekemiseen tarvitsee tukiavustajan neuvontaa, apua on nyt syytä etsiä ajoissa. Tukiavustajien määrä on cap-kauden vaihtuessa vähentynyt merkittävästi. Kuva: Jarkko SirkiäEU:n ohjelmakauden vaihtuessa tukien ehdoissa ja hakuprosessissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Tukihakemukset siirtyivät kokonaisuutena sähköiseen muotoon, eikä hakemusta voi enää täyttää paperisena.
Pakollinen on myös älypuhelimeen asennettava Vipu-sovellus, jonka kautta tuensaajan on vastattava mahdollisiin selvityspyyntöihin.
Samaan aikaan tukiavustajalistalla on käynyt kato, kun iso osa pitkään avustajina toimineista lopettaa. Vuosi sitten noin 4 500 tilaa avustaneeseen MTK:n tukiavustajaverkostoon kuului 170 henkilöä, nyt listalla on noin 80 avustajaa. Tilanteeseen on MTK:n ja ProAgrian yhteistyöllä pyritty vastaamaan ennakoivasti koulutuksiin ja tiedottamiseen panostamalla.
”Avustajakuntaan on tulossa isoja muutoksia, kun moni alusta asti mukana ollut jää nyt pois. Heitä on kehotettu tiedottamaan asiakkaitaan, jotta tilanne ei tukihakemusten ajankohtaistuessa tule yllätyksenä. Vastaavasti tuen hakijoiden on syytä olla ajoissa liikkeellä avustajan etsinnässä”, sanoo jäsenpalveluiden vs. asiantuntija Sirpa Lintunen MTK:sta.
Avustajaverkosto on kattavin läntisessä Suomessa.
”Itä- ja Pohjois-Suomen vajetta paikkaavat muiden toimijoiden, ProAgrian ja yritysten, EU-tukipalvelut. Koska olemme saaneet myös uusia tekijöitä avustajaverkostoon, luotan siihen, että kukaan ei jää tyhjän päälle hakemuksen täyttämisen kanssa”, Lintunen toteaa.
Jatkossa kaikki tukihakemukset on tehtävä sähköisessä muodossa. Lintunen ei näe asiaa ongelmallisena.
”Hakemuksista on tullut paperiversiona todella pieni osa, viitisen prosenttia. Suomalaiset viljelijät ovat todella hyvin koulutettuja ja hyödyntävät tietotekniikkaa kattavasti”, hän summaa.
Ohjelmakauden muutos edellyttää tukiavustajilta paitsi perehtymistä uusiin tukiehtoihin, myös valmiutta palvella asiakkaita pitkin vuotta.
”Tukihakemuksen muutosmahdollisuus ja monivaiheisuus venyttää hakemusaikaa. Tuleva vuosi näyttää, mitä muutokset käytännössä merkitsevät, mutta syysilmoitukset ja mahdolliset satelliittivalvonnasta aiheutuvat selvityspyynnöt pitkittävät kautta,” arvioi asiantuntija Sakari Alasuutari MTK:sta.
Tukiavustajapalvelu on ollut Euroopan unioniin liittymisestä saakka tärkeä tuki viljelijöille. Nyt eletään sen osalta murrosaikaa. MTK lakkautti vuodenvaihteessa vuodesta 1995 tukiavustajille tarjoamansa ryhmävakuutuksen ja jatkossa avustajien on hankittava itsenäisesti vastuuvakuutus toiminnalleen.
”Avustajaverkostolle tekemässämme kyselyssä selvisi, että vakuutuskäytäntöjä on hyvin erilaisia, johtuen siitä, että ryhmävakuutus koski vain MTK:n jäseniä ja vain päätukihakua. Muussa toiminnassa tarvitaan vakuutus erikseen”, avaa Lintunen tilannetta.
Hän pitää avustajien poisjääntiä ja tilannetta kokonaisuudessaan luonnollisena kehityskulkuna.
”Tukiavustajaverkoston muuttuminen ja toiminnan siirtyminen kohti ammattimaisempaa, monipuolista palvelutarjontaa on tietyllä tapaa luonnollinen vaihe. Vuodesta 1995 tieto on lisääntynyt, tukea tarvitsevien tilojen määrä on vähentynyt ja tukihakuprosessit ovat muuttuneet.”
Tiedot on Vipu-palvelussa pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.
Siilinjärveläinen Anu Rossi on tarjonnut Peltotieto-yrityksensä kautta tukiavustuspalveluita Pohjois-Savon alueella viitisen vuotta. Hän suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti, vaikka toteaa muutokseen liittyvän paljon selvitettävää. Vakiasiakaskunta työllistää yrittäjän tällä hetkellä täysin.
”Odottavalla kannalla olen, mitä muutos tuo tullessaan ja paljonko työmäärä lisääntyy. Tukiin on tullut joitakin isoja muutoksia, esimerkkinä viljelykiertovaatimus”, Rossi toteaa.
Rossi pitää sähköisen hakemuksen ja älypuhelimen vaatimusta haasteena.
”En ole paperihakemuksia enää pariin vuoteen tehnyt, ja pidän sähköistä kaikin puolin toimivana. Tekniikkaa hallitsemattomille hakijoille vaatimus on kuitenkin kova. Esimerkiksi lietteen levityksessä aiemmin riitti ilmoitus pinta-alasta, nyt pitää piirtää alueet kartalle Vipu-sovelluksessa.”
Samoin näkee iisalmelainen Juho Pikkarainen, jonka yritys Maatili Oy toimii Ylä-Savon alueella. Pikkarainen pitää uudistusta kokonaisuudessaan haastavana.
”Nyt on tärkeää, että viljelijät ovat ajoissa liikkeellä. Kylvökiireiden jälkeiseen hetkeen tukihakemusta ei voi jättää. Varauduttava on monella tapaa ajoissa”, Pikkarainen korostaa.
Pikkaraisen mukaan Vipu-palvelu ja monitorointi ovat uusi mauste, joka oletettavasti teettää lisätyötä.
”Tässä on vuoden alusta asti työskennelty eri tukimuotojen parissa ja työ jatkuu muutoksien ja syysilmoitusten myötä läpi vuoden. Vaikka uudistusta on markkinoitu sillä, että muutoksia voi tehdä vielä kasvukaudella, korostan, että siihen ei voi tuudittautua, vaan tiedot on Vipu-palvelussa pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.”
Hakuruuhkaa helpottaisi haun avautuminen viimeistään toukokuun alussa.
”Toiveissa on, että työ voitaisiin aloittaa jo huhtikuulla. Jokainen päivä on tärkeä, jotta määräpäivänä mennessä tiukasta sesongista selvitään”, Rossi sanoo.
- Osaston luetuimmat
