• Lumi-Kukka Tikkanen suoritti kaksoistutkinnon ja valmistui keväällä 2025 sekä ylioppilaaksi että maaseutuyrittäjäksi.
    Lumi-Kukka Tikkanen suoritti kaksoistutkinnon ja valmistui keväällä 2025 sekä ylioppilaaksi että maaseutuyrittäjäksi. Kuva: Anne Anttila

    5-vuotiaasta navettapiiasta ei tullut kynsitaiteilijaa, vaan eläimiä rakastava lehmityttö

    Lumi-Kukka Tikkanen kasvoi navetassa, valmistui keväällä maaseutuyrittäjäksi ja palasi heti kotitilalle töihin. Nyt 19-vuotias kiuruvetinen haluaa kehittää maitotilaa äitinsä rinnalla eläinten hyvinvointi ja karjanjalostus edellä.
    Tilaajalle
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    25.7.202618:00
    Anne Anttila
    Kiuruvesi

    ”Nuoruuden into antaa notkeutta monenlaisiin hommiin. Maatilalla on oltava moniosaaja ja samalla innokas oppimaan uutta.”

    Kiuruvetinen Lumi-Kukka Tikkanen, 19, ei pelkää työtä eikä maatöiden mukana tuomia haasteita.

    ”En todellakaan! Olen navetan kasvattama, sillä aloitin "karjapiian" hommat jo viisivuotiaana. OIin hyvin touhukas ja kaikessa mukana, mutta erityisesti vasikat saivat jakamattoman huomioni. Niinpä ei tullut kenellekään yllätyksenä, että Savelan tilan pikkuemännästä tuli isona oikea lehmityttö”, Tikkanen kuvailee hymyillen.

    ”Ei tullut kenellekään yllätyksenä, että Savelan tilan pikkuemännästä tuli isona oikea lehmityttö.”

    Lumi-Kukka Tikkanen

    Matkanteko pienestä karjapiiasta maatalousalan ammattilaiseksi on ollut Tikkasen kohdalla kohtalaisen suoraviivaista.

    ”Toki teinivuosien välimaastossa ajatuksissa seikkaili monenlaisia ammattihaaveita kynsitaiteilijasta muusikkoon. Juuret ovat kuitenkin sen verran syvällä oman tilan mullassa, että yläkoulun jälkeen päädyin suorittamaan kaksoistutkinnon. Vuoden 2025 keväällä valmistuin sekä ylioppilaaksi että maaseutuyrittäjäksi. Olihan se hieno tunne, sillä tuplatutkinto ei ole ihan läpihuutojuttu.”

    Lumi-Kukka Tikkanen (oik.) on ollut äitinsä Sini Tikkasen tärkeä voimavara pikkutytöstä lähtien.
    Lumi-Kukka Tikkanen (oik.) on ollut äitinsä Sini Tikkasen tärkeä voimavara pikkutytöstä lähtien. Kuva: Anne Anttila

    Heti valmistujaisten jälkeen Tikkanen aloitti työt vajaan neljänkymmenen lehmän kotitilalla.

    ”Jo seuraavana päivänä olin navetassa. Se oli selvää, että jätän muut haaveet telakalle ja jatkan äidin rinnalla tilanpitoa. Toki vielä tässä vaiheessa työntekijänä, mutta yhtymävetoisuuskaan ei ole pois suljettu.”

    Lumi-Kukan äiti, emäntäkalenterista tuttu Sini Tikkanen on pitänyt maitotilaa vuodesta 2005 lähtien.

    ”Poikkean sopivasti totutusta, sillä olen ollut alusta lähtien lehmien yksinhuoltaja. Puolisollani ja Lumi-Kukan isällä, Jari Hynysellä on oma maatila, joten käytännössä tämän tilan työt on aina hoidettu emäntävetoisesti", Sini Tikkanen kertoo.

    Jatkossa Savelan maitotilalla puhaltavat uudet tuulet, kun emäntävetoisuus saa Lumi-Kukan myötä tervetullutta lisävahvistusta.

    ”Olen tavattoman kiitollinen ja suoraan sanoen jopa ylpeä, että Lumi-Kukka on kiinnostunut tilanpidosta. Häntä ei kuitenkaan velvoiteta, eikä painosteta mihinkään, joten Lumi-Kukka voi myös jatkossa päättää omista valinnoistaan”, Sini Tikkanen muistuttaa.

    Lumi-Kukka Tikkanen sanoo elävänsä ammatillista unelmaansa, vaikka mielessä oli jopa kynsitaiteilijan ura.
    Lumi-Kukka Tikkanen sanoo elävänsä ammatillista unelmaansa, vaikka mielessä oli jopa kynsitaiteilijan ura. Kuva: Anne Anttila

    Tällä hetkellä Lumi-Kukka Tikkanen sanoo keskittyvänsä kotitilaansa ja sen kehittämiseen.

    ”Paljon on tehty, mutta ei työ tekemällä lopu. Äiti on luonut kovalla työllä napakat askelmerkit, joten tästä on hyvä jatkaa myös kahden emännän voimin."

    Vaikka Lumi-Kukka Tikkanen tekee vajaan neljänkymmenen lypsävän maitotilalla myös konehommia, suurin mielenkiinto kohdistuu navetan puolelle.

    ”Olen erittäin kiinnostunut karjanjalostuksesta. Kiinnostuksen vauhdittajana toimii osaltaan se, että valtarotuna toimivan ayrshiren lisäksi meillä on länsisuomenkarjaa. Nämä pienet sisupommit ovat eläiminä kestäviä ja jopa tuotokseltaan hyviä, mutta tulevaisuutta ajatellen haluamme niistä vieläkin parempia. Niinpä löysin itseni opiskelemasta tilasiemennystä, vaikka vielä vuosi sitten päätin, että hetkeen en edes ajattele koulunkäyntiä.”

    Hyvän karjasilmän omaava Lumi-Kukka Tikkanen on erityisen kiinnostunut karjanjalostuksesta. ”Meillä on muutama korvapari länsisuomenkarjaa, joten nämä ihanuudet vauhdittavat osaltaan jopa jalostusintoa.”
    Hyvän karjasilmän omaava Lumi-Kukka Tikkanen on erityisen kiinnostunut karjanjalostuksesta. ”Meillä on muutama korvapari länsisuomenkarjaa, joten nämä ihanuudet vauhdittavat osaltaan jopa jalostusintoa.” Kuva: Anne Anttila

    Jalostuksen ohella Tikkanen sanoo laittavansa lisäpaukkuja eläinten hyvinvointiin.

    ”Aina löytyy kehittämistä ja tehostamista. Jos kassavarat olisivat ylenpalttiset, navettaan voisi hankkia vaikka mitä, mutta eläinten hyvinvointia voi lisätä merkittävästi huokeammankin hintalapun hankinnoilla”, Tikkanen sanoo.

    ”Lisäksi pidän tärkeänä, että karja tottuu käsittelyyn, joten meidän tilalla eläimiä taputellaan, halataan ja puhutellaan nimillä. Kokemukseen pohjautuen voin sanoa, että pienet teot ovat silta onnistuneeseen lopputulokseen.”

    ”Toki tilaa täytyy kehittää, mutta kehityksen ei tarvitse olla aina kokoluokan kasvattamista. Tärkeintä on toimiva kokonaisuus ja hyvinvoiva karja.”

    Lumi-Kukka Tikkanen

    Tulevaisuus äidin ja tyttären luotsaamalla Savelan tilalla näyttäytyy kaikin puolin valoisana.

    ”Hyvin tässä pärjätään. Tila ei ole iso, mutta meille sopiva. Kaiken ei tarvitse olla isoa ja komeaa, sillä tulevaisuudessakin tarvitaan kaikenkokoisia maatiloja. Näin varmistetaan, että syrjäseudutkin pysyvät asuttuina”, Sini Tikkanen muistuttaa.

    Lumi-Kukka Tikkanen on äitinsä kanssa samaa mieltä.

    ”Toki tilaa täytyy kehittää, mutta kehityksen ei tarvitse olla aina kokoluokan kasvattamista. Tärkeintä on toimiva kokonaisuus ja hyvinvoiva karja. Kun nämä osa-alueet ovat kunnossa, lopputulos on usein sama ja joskus jopa parempi kuin suurilla karjatiloilla.”

    Lumi-Kukka Tikkasen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat agrologiopinnot ja myöhemmässä vaiheessa ehkä kotitilan jatkaminen. Kuvassa tärkeä perheenjäsen, löytökissa Kiss.
    Lumi-Kukka Tikkasen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat agrologiopinnot ja myöhemmässä vaiheessa ehkä kotitilan jatkaminen. Kuvassa tärkeä perheenjäsen, löytökissa Kiss. Kuva: Anne Anttila

    Vaikka emäntävetoisella Savelan tilalla tuotetaan maitoa entiseen tahtiin, niin perheen tekijäkaksikko sanoo olevansa avoin toimintaa tukeville uudistuksille.

    ”Unelmia ei kannata hylätä. Jos kaikki menee mallikkaasti, niin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös vetovastuun jakaminen. Maatalousyhtymän perustamisella ei ole kuitenkaan kiire, sillä haluan vielä opiskella. Ajatuksissa on hakeutua agrologiopintojen pariin, mutta ajankohta on vielä auki. Lisäksi olen kiinnostunut numeroista, joten haluan lisäoppia talouspuolelle”, Lumi-Kukka Tikkanen luonnehtii.

    ”Kaiken ei tarvitse olla isoa ja komeaa, sillä tulevaisuudessakin tarvitaan kaikenkokoisia maatiloja. Näin varmistetaan, että syrjäseudutkin pysyvät asuttuina.”

    Sini Tikkanen

    Sini Tikkanen on tyttärensä kanssa yhtä mieltä siitä, että nykypäivän karjataloudessa tarvitaan muutakin kuin vahvaa maauskoa ja lypsytaitoja.

    ”Taloudenhallinta on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on positiivinen ajattelutapa. Niinpä ajattelumallia kannattaa aina välillä päivittää ja joskus jopa nykyaikaistaa. Maatalous on ala, joka tarvitsee riveihinsä nuoria tekijöitä.”

    Karjanhoidon ja peltotöiden ohella Lumi-Kukka Tikkasella on monia erityistaitoja, joista on suurta hyötyä emäntävetoisella maatilalla. ”Hitsaushommien lisäksi teen koneiden perushuoltoja ja tarvittaessa jopa pieniä korjauksia.”
    Karjanhoidon ja peltotöiden ohella Lumi-Kukka Tikkasella on monia erityistaitoja, joista on suurta hyötyä emäntävetoisella maatilalla. ”Hitsaushommien lisäksi teen koneiden perushuoltoja ja tarvittaessa jopa pieniä korjauksia.” Kuva: Anne Anttila
    Lisää aiheesta
    • Aaro Vehviläisen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös uusi ja isompi korjaamohalli.

      Maatalouskoneet | 22-vuotias Aaro Vehviläinen ostaa vain koneita, joita hän osaa korjata itse

      Tilaajalle
    • Hämeenkoskelainen viljelijä Saara Kukkonen kertoo, että parsa voi kasvaa päivässä jopa 10–15 senttiä. Kuvan pellosta parsaa kerätään myyntiin vasta ensi vuonna alkukasvatuksen vuoksi.

      Kasvintuotanto | Saara Kukkonen lopetti mansikan viljelyn ‒ nyt hän uskoo vahvasti tähän erikoiskasviin

      Tilaajalle
    • Hilla Kaarlela, Helmi Penttilä ja Elle Penttilä ovat Penttilän perunasiskot, jotka viljelevät ruokaperunaa Kalajoella.

      Yritykset | Siskokset viljelevät yhtä Suomen suurimmista perunatiloista: ”Vahvuudet ja osaamisalueet jakautuvat luonnollisesti”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    maidontuotanto
    karjanjalostus
    eläinten hyvinvointi
    maatalous
    Länsisuomenkarja
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä