Svitlana Loiva (kuvassa vasemmalla), Joni Loiva ja Tatiana Braga pesivät navetan lypsyrobottia. Loivan tilalla on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää, joista neljä on Moldovasta ja yksi Ukrainasta. Kuva: Timo Villanen
Ulkomaisen työvoiman saaminen hankaloitunut – Maatila jäi ilman työntekijää, kun moldovalainen passitettiin maasta ulos
Ulkomaisten maataloustyöntekijöiden työlupien saanti on hankaloitunut viime vuosina lakimuutosten myötä.Tilaajalle
Maatalousyrittäjä Joni Loivan tilalle jäi tulematta tärkeä työntekijä, kun Migri hylkäsi työluvan. Loiva pitää menettelyä epäreiluna ja erikoisena. Kuva: Timo VillanenIisalmelainen maatalousyrittäjä Joni Loiva on hämillään maahanmuuttovirasto Migrin toiminnasta. Loivan lypsykarjatilalla on pitkään työskennellyt ulkomaalaisia maataloustyöntekijöitä, mutta Migrin päätöksellä moldovalaiselle työntekijälle ei myönnetty työlupaa ja hänet käännytettiin maasta.
”Ukrainalainen työntekijämme päätti palata kotimaahansa auttamaan perhettään, joka oli jäämässä venäläisten hyökkääjien sotatantereelle”, viljelijä taustoittaa.
Maatila tarvitsi uuden työntekijän ukrainalaisen tilalle. Loiva haki työlupaa ennestään tuntemalleen moldovalaiselle, joka oli kertonut haluavansa töihin tilalle.
”Laki työlupien hakemiseen on hiljattain muuttunut niin, että työlupia pitäisi pääsääntöisesti hakea hakijan kotimaassa. Ongelmana kylläkin on, ettei Moldovassa ole Suomen konsulaattia vaan lähin on Romaniassa. Teimme hakemuksen normaalisti sähköisenä ja kävimme Kuopion maahanmuuttovirastossa tunnistautumassa.”
Kuopiossa kerrottiin, että lupaprosessi on vireillä ja päätöstä saa jäädä odottamaan Suomeen.
”Sähköpostiin tuli lisäselvityspyyntöjä, joihin vastasin asianmukaisesti. Lopulta sähköpostiin saapui ilmoitus, että päätös työluvasta on annettu, muttei sitä näkynyt eikä kuulunut missään.”
”Lopulta sähköpostiin saapui ilmoitus, että päätös työluvasta on annettu, muttei sitä näkynyt eikä kuulunut missään.”
Loivan mukaan seuraavaksi soitti poliisi.
”’Käskettiin tuoda luvanhakija käymään asemalle, jotta päätös voidaan tuoda tietoon. Kävi ilmi, että 21.10.2025 työlupa-asiaa oli käsitelty virheellisesti, jonka jälkeen päätöstä korjattiin 15.12., ja luovutettiin sen jälkeen moldovalaiselle tuttavallemme. Erikoista sekoilua.”
Viljelijä kiinnitti huomiota erikoisina pitämiinsä kohtiin työlupaa koskevassa päätöksessä. Päätös oli kielteinen ja työnhakijalle lätkäistiin maahantulokielto.
”Muun muassa epäiltiin oleskelulupahakemuksen perusteita. Koen tällaisen suorana loukkauksena itseäni kohtaan työnantajana. Olisiko työsopimusta tehty, jos syynä maassa oleskeluun olisi jokin muu asia kuin työnteko? Rikollisenako tässä pidetään?”
Lisäksi Loiva hämmästelee mainintaa, jonka mukaan Rajavartiolaitoksen rekisteristä eikä hakijan passista löydy tietoa moldovalaisen maahantulosta.
”Kuvittelisi maahanmuuttovirastossa tiedettävän, että niin sanotuista kolmansista maista tulevien passeihin ensimmäinen ja monesti viimeinen merkintä tulee, kun saavutaan Schengen-alueelle.”
Moldovalainen Tatiana Braga työskentelee Jani Loivan tilalla Iisalmella. Kuva: Timo Villanen”Kielteisten työlupapäätösten osuuden kasvua selittävät 1.9.2024 voimaan tulleet maahanmuuton ehtoja tiukentaneet lakimuutokset, yritysten haastava taloustilanne sekä työttömyyden kasvu Suomessa”, prosessinomistaja Tuuli Huhtilainen Migristä kommentoi.
Suurin yksittäinen syy kielteiselle päätökselle on ollut Huhtilaisen mukaan saatavuusharkinta.
”Kielteisiä päätöksiä on tehty runsaasti myös siksi, että työnantaja ei ole kyennyt vakuuttamaan uuden 1 600 euron palkkarajan täyttymistä. Lisäksi kielteisiä on tehty epäselvien työehtojen vuoksi tai muiden työantajaan liittyvien syiden, kuten työehtojen ja työnantajavelvoitteiden laiminlyönnin ja maksukyvyn puutteiden vuoksi.”
Migrin käsittelymaksut
Osa Maahanmuuttoviraston käsittelymaksuista nousi 1.1.2026.
Ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan (TTOL) verkossa lähetetyn hakemuksen hinta on 750 euroa. Vuonna 2025 hinta oli 590 euroa. Paperisen ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan (TTOL) hakemuksen hinta on 950 euroa, kun se ennen oli 750 euroa.
Ensimmäisen kausityöoleskeluluvan verkossa lähetetyn hakemuksen hinta on 530 euroa. Vuonna 2025 hinta oli 380 euroa. Paperisen ensimmäisen kausityöoleskeluvan hinta on 630 euroa. Vuonna 2025 hinta oli 480 euroa.
Kausityötodistuksen verkossa lähetetyn hakemuksen hinta on 200 euroa. Vuonna 2025 hinta oli 100 euroa. Paperisen kausityötodistuksen hinta on 300 euroa. Vuonna 2025 hinta oli 250 euroa. Käsittelymaksut perustuvat sisäministeriön asetukseen.
Työntekijän oleskelulupahakemuksen edellytyksenä on vähintään 1 600 euron bruttopalkka kuukaudessa. Kausityöoleskeluluvan ja kausityötodistuksen edellytyksenä on vähintään 1 463 euron bruttopalkka kuukaudessa.
Lähde: Migri
Sekä oleskelulupalainsäädäntö että saatavuusharkinta koskevat nimenomaan kolmansista maista Suomeen tulevia.
”Työllisyystilanteen muutokset ovat johtaneet siihen, että aiempaa useampi työntekijän oleskelulupahakemus ja kausityöoleskelulupahakemus ratkaistaan nyt kielteisenä työvoiman saatavuuden vuoksi. Lisäksi lakimuutokset ovat tiukentaneet kaikkien oleskelulupien ehtoja, myös työperusteisten.”
Maatalousyrittäjä Joni Loiva vaihtoi pari sanaa hitsaushommissa olevan tilan työntekijän Veaceslava Panasin kanssa. Kuva: Timo VillanenMTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtajan Jari Kauhasen mukaan yhteydenottoja maatiloilta tulee yhä enemmän ulkomaalaisten työntekijöiden lupa-asioihin liittyen.
”Eniten ongelmia on marja- ja puutarhatiloilla, joilla on eniten myös ulkomaalaista kausityövoimaa. Yksittäisiä kysymyksiä on tullut myös karjatiloilta. Karjatiloilla ulkomaalaisen työvoiman käyttö kasvaa ja sitä kautta kysymyksiä tulee aiempaa enemmän”, Kauhanen sanoo.
Suurimmat ongelmat ovat liittyneet työlupien hakemiseen.
”Hakuprosessi on koettu vaikeaksi. Työntekijä ei osaa yleensä itse osaa hakea työlupaa, vaan sen joutuu käytännössä tekemään työnantaja. Haku on tehtävä jopa puoli vuotta ennen työn alkamista, että lupa ehtii voimaan. Lisäksi lupaa voi hakea vain yhteen työtehtävään kerrallaan.”
”Näkemykseni ja kokemukseni on, että laki maahan tuleville työntekijöille vain kiristyy ja työlupien maksut ovat samalla kallistuneet hurjasti.”
MTK-Pohjois-Savon projektiasiantuntija Noora Räsänen katsoo, että maatilojen työlupa-asiat ovat jatkuvasti hankaloituneet.
”Migrissä palautetta kyllä otetaan vastaan, mutta mikään vain ei muutu, mikäli lakia ei saada muutettua. Näkemykseni ja kokemukseni on, että laki maahan tuleville työntekijöille vain kiristyy ja työlupien maksut ovat samalla kallistuneet hurjasti.”
Räsäsen mielestä kalliit luvat sekä jäykkä ja hidas hakuprosessi eivät houkuttele ulkomailta Suomeen töihin. Hän arvioi, että Suomen houkuttelevuus ulkomaisen työvoiman silmissä laskee rajusti.
”Kaikki tämä lisää hämäräbisnestä, kun kielitaitoiset ja asioista selvää ottavat henkilöt punnitsevat, minne lähtevät töihin. Jäljelle jää epätoivoinen porukka, joka tarttuu mihin tahansa tarjoukseen ‒ tajuamatta joutuvansa hyväksikäytetyksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
