

Ukrainalainen kausityövoima on Suomessa näytellyt viime vuosina merkittävää roolia maatalouden kausitöissä. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että tekijöitä joudutaan etsimään muualta, jos sotatilanne Ukrainassa jossain vaiheessa asettuu.
Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas uskoo maatalouden kausityötarpeen pysyvän ennallaan 16 000 työntekijässä.
Hän arvioi kuitenkin ukrainalaisten kausityöntekijöiden osuuden laskevan lähivuosina.
Maatalouden kausityötarpeesta suurin osa koostuu ulkomailta Suomeen tulevasta kausityövoimasta.
Viime vuosina asiaan on saatu helpotusta tilapäisen suojelun statuksella olevista ukrainalaisista, jotka ovat tilkinneet tarvetta etsiä tekijöitä ulkomailta.
MT uutisoi huhtikuussa suomalaisten maatilojen ja puutarhojen työllistävän 16 000 kausityöntekijää. Nybondas arvioi ukrainalaisten tekijöiden osuudeksi noin 10 000 henkeä.
Vakituiset ja kausittaiset tekijät yhteenlaskettuna Suomessa on noin 25 000 maataloustyöntekijää.

Avomaan viljelytilat ovat riippuvaisia kausityövoimasta. Sodan asetuttua nähtäväksi jää, mikä on vaikutus kausityövoiman tarjontaan Suomessa.
Ukrainalaisten intressi ei ole paikata kausityön tarvetta, vaan tilanne on myös heille suurimmaksi osin väliaikainen.
Ihmiset joko asettuvat aloilleen Suomeen tai palaavat takaisin Ukrainaan, kun tilanne rauhoittuu.
Maatalous tulee olemaan murroksessa tulevaisuudessa kausityövoiman ja ukrainalaisten tekijöiden suhteen.
Ukrainalainen työvoima alkoi yleistyä vuonna 2014 Krimin sodan jälkeen.
”Maaseutu tarvitsee myös koulutettua väkeä, ja niistä on pula jo nyt”, Nybondas pohjustaa.
Maatalouden parissa työskentelevistä ukrainalaisista on kuitenkin nähtävissä uusia trendejä:
”Ne jotka tänne jäävät maaseututöihin, tulevat työllistymään yhä enenevissä määrin yrittäjiksi tai työnjohtajiksi”, Nybondas arvioi.
Maatalouden kausityö tulee siis olemaan murroksessa.

Avomaan vihanneksia viljelevä Köyliön Vanhakartano Säkylässä työllistää parhaimmillaan 20 kausityöntekijää. Suurin osa työntekijöistä on ukrainalaisia ja maatalousopiskelijoita, kertoo kartanon tilanhoitaja Veli-Pekka Suni kertoo.
Tilalla on intressi kehittää ukrainalaisten osaamista, jotta he voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa palkata heitä myös vakituisiksi työntekijöiksi.
Kausityöntekijöitä tarvitaan muun muassa kaalinistutuksessa ja porkkanaverkkojen levittämisessä.
Tilayhteistyö naapurin mansikkatilan kanssa on ollut toimiva tapa järjestää tasaisemmin töitä kasvukaudelle.
Tilalla halutaan myös kehittää ukrainalaisten osaamista, jotta heitä voisi tulevaisuudessa myös palkata vakituisiksi työntekijöiksi.
Osa tilan kausityöntekijöistä on opiskellut maatalousalaa jo Ukrainassa.
Suni arvioi varsinkin nuorten tekijöiden suunnittelevan tulevaisuuttaan Suomessa. Nuoret ovat myös innokkaita opettelemaan suomen kieltä.
Vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota näkyi myös tilalla. Sodan sytyttyä Suni otti yhteyden kesällä töissä olleisiin työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Inhimillinen reaktio oli tarjota turvaa kartanon majatiloista.
Tilalle tuli sodan alussa sekä vanhoja työntekijöitä että heidän lapsiaan. Kesän mittaan moni myös osallistui kausitöihin.
Monen ukrainalaisen poika tai aviomies on nyt rintamalla.