Kausityövoimaa löytyy myös kotimaasta – hakijoina on ulkomaalaisten lisäksi suomalaisia
Maatilat ja puutarhat tarvitsevat kausityövoimaa aiempien vuosien tapaan noin 16 000 henkilöä. Myös luonnonmarjojen poimijat työskentelevät nyt kausityöntekijöinä työsuhteessa.Tilaajalle
Kausityöhön tulvii hakemuksia aiempien vuosien tapaan. Työnantajapuoli toivoo lupaviranomaisprosessilta sujuvuutta. Kuva: Jarno MelaTöitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen kertoo kausityövoiman rekrytoinnin edenneen ennakoidusti.
”Hakijoita on valtavat määrät, jopa tuhansia yhteen työpaikkaan. Hakemuksia tulee erityisesti Aasian ja Pohjois-Afrikan maista. Kausityöhön tuleminen Suomeen saakka olisi heille kuitenkin realistisesti ajatellen kannattamatonta”, Koskinen toteaa.
Suomessa asuvat ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat ovat iso hakijaryhmä.
”Lukukausimaksujen ja elämisen kattamiseksi he todella tarvitsevat kesätyötä. Tänä vuonna yllättävää on ollut nepalilaisten opiskelijoiden iso osuus.”
Koskisen mukaan hakijoiden joukossa on nyt ollut mukana aiempaa enemmän myös suomalaisia, sekä opiskelijoita että työelämässä jo mukana olevia.
”Työnantajilta saamamme palaute vaihtelee. Joissain tapauksissa suomalaisten työntekijöiden sitoutumisessa on ollut haasteita, etenkin kun kyse on fyysisesti vaativasta työstä. Työn tekemisen kulttuuri ja odotukset voivat poiketa ulkomailta tulevien kausityöntekijöiden kokemuksista ja taustoista”, Koskinen sanoo.
"On tilanteita, joissa rekrytointia on jouduttu tekemään useaan otteeseen – viiteen työpaikkaan on saatettu palkata yhteensä jopa 15 henkilöä keskeytysten ja peruutusten vuoksi. Näitä haasteita esiintyy eri taustoista tulevien työntekijöiden kohdalla."
”Alan yrittäjien huolena on, että verokortin hakeminen on ensikertalaiselle työntekijälle nyt aiempaa vaikeampaa.”
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtajan Heidi Wirtasen mukaan alan yritysten kausityöntekijöiden tarve on kokonaisuutena noin 14 000 henkilöä. Wirtasen mukaan hakijoissa on edelleen paljon ukrainalaisia.
”Sekä tilapäisen suojelun oleskeluluvalla Suomessa asuvia että tänne Ukrainasta töihin tulevia hakijoita on ollut aiempien vuosien tapaan.”
Verohallinnon toimipisteiden vähentäminen aiheuttaa kausityöntekijöitä palkkaaville lisätyötä. Jos työntekijällä ei ole suomalaista henkilötunnusta, hänen on haettava tunnusta ja verokorttia asioimalla palvelupisteessä.
”Alan yrittäjien huolena on, että verokortin hakeminen on ensikertalaiselle työntekijälle nyt aiempaa vaikeampaa. Käytännössä tämä tuo taas lisätyötä yrittäjille, sillä ei voida olettaa ulkomailta saapuvan työntekijän selviävän yksin etäällä sijaitsevassa verottajan toimipisteessä asioimisesta”, Wirtanen sanoo.
”Toivon, että hallintoon on varattu nyt riittävästi resursseja kausityövoimaan liittyvien asioiden hoitamiseen”, hän painottaa.
”Toivomme, että viranomaisyhteistyö on tänä vuonna sujuvaa.”
Kolmansista maista tulevat luonnonmarjojen poimijat palkataan tänä vuonna kausityöhön ja he saapuvat maahan kausityöviisumilla. Viime vuonna poimijoita palkattiin ensimmäistä kertaa työsuhteeseen, mutta maahantuloon tarvittiin työntekijän oleskelulupa.
”Toivomme, että viranomaisyhteistyö on tänä vuonna sujuvaa ja päätökset saadaan ajoissa. Kausityöntekijöiden lähtömaa on toki aina villi kortti, jonka vaatimuksia on vaikea ennakoida. Toisintoa viime vuoden ongelmista emme toivo”, toteaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
Marjalain mukaan jollakin muulla luvalla Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia voidaan myös organisoida poimintaan, kuten järjestää leiritystä tai kulkuneuvoja. Toimintaa harjoittavien yritysten on haettava luotettavuusarviointi ELY-keskuksen kehittämis- ja hallintokeskukselta Kehalta.
”Toivon, että alalle tulevat uudet yritykset ovat selvillä toimintakäytännöistä ja -velvoitteista, eikä alalle muodostu villiä meininkiä”, mainitsee Partanen.
Marjojen poimintaa tapahtuu myös vapaasti jokaisenoikeudella, ja se on kaikille mahdollista.
Marjanpoimijoiden tarve on noin 2 000 henkilöä. Heistä valtaosa tulee Thaimaasta.
”Toivon, että suomalaisten työntekijöiden määrää saataisiin nostettua. Viime vuonna suomalaisia oli poimijoina ennätysmäärä, hyvien hintojen ansiosta. Marjanpoiminnalla on taloudellisen edun lisäksi myönteisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia”, Partanen muistuttaa.
- Osaston luetuimmat
