
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaisten kansanedustaja ja sieviläinen maatalousyrittäjä Antti Kangas ei ota kantaa aktiivitilojen ehdotettuun määrään.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) teki MT Livessä kohua herättäneen linjauksen siitä, että Suomessa on lähitulevaisuudessa noin 8 500 aktiivitilaa.
”Bulkkilihan, maidon ja viljan tuotantoon Essayhin antamat luvut ovat sinänsä perusteltuja, koska 20 prosenttia tiloista tuottaa pääosan peruselintarvikkeista”, Kangas kommentoi MT:lle.
”Eri juttu on, onko se hyvä asia vai ei.”
Hän huomauttaa, että tulevien vuosien trendejä tietämättä myöskään pieniä tiloja ei voida unohtaa.
”Uusia innovaatioita ja muuttuvia tuotantosuuntia tulee koko ajan, esimerkiksi puutarha-, mauste- tai värikasveja. Värimorsingoa viljellään naapuripitäjä Nivalassa menestyksellä, eikä siitä osattu muutama vuosi sitten edes haaveilla.”
”Silloin tuki-intensiiviset tuotantosuunnat pysyisivät tyhjienkin välivuosien kohdatessa mukana.”
Aktiivitilan määritelmä ei Kankaan mukaan sekään ole aivan yksinkertaista: tilojen myyntitulot vaihtelevat vuosittain, minkä takia ne pitäisi tasata jollakin tavalla.
”Esimerkiksi tuet voisivat olla tietty prosenttimäärä tuloista tai toisin päin tulot tietty prosenttimäärä tuista. Tuki-intensiivisessä emolehmätaloudessa tuet ovat merkittävästi suurempia suhteessa liikevaihtoon kuin jossain muussa.”
Keskivertotulo, joka ei sulkisi mitään tuotantosuuntia pois, voisi Kankaan omasta mielestä olla kolmen vuoden vertailujaksolla vähintään 30 prosenttia tuista.
”Silloin tuki-intensiiviset tuotantosuunnat pysyisivät tyhjienkin välivuosien kohdatessa mukana ja muut karsiutuisivat pois. Tilan kokoon on ongelmallista ottaa kantaa.”
Kangas ei lähtisi yksioikoisesti lopettamaan pieniä tiloja 5 000 tai 10 000 euron myyntitulojen perusteella. Hän pitää tärkeämpänä mittarina sitä, miten paljon myyntiä on suhteessa tukiin.
”Tosin bulkkituotannon kohdalla pienten tilojen tulevaisuus ei näytä mitenkään hyvältä.”
Kangas vertaa maatalouden vuodesta 1995 samaa tukipottia kuolleen miehen sydänkäyrään.
”Mahdollinen itälaajentuminen tuskin kasvattaa tukia. Jos se realisoituu Ukrainassa, nykyinen cap-järjestelmä menee romukoppaan ja koko EU:n maatalouspolitiikan ajattelu lähtee nollapisteestä.”
Inflaatio on jo syönyt kannattavuutta, eikä luvassa ole lisää rahaa EU:ltakaan, joten tuet on Kankaan mukaan syytä kohdistaa aktiiviseen toimintaan.
”Ministereitä kiirehditään, jotta hallitusohjelmaan kirjattu elintarvikemarkkinalain kakkospaketti saadaan voimaan. Se tasapainottaisi tuottajien epäsuhtaa kaupan suuntaan. Raha pitää hakea markkinoilta, ei julkisesta rahahanasta.”