• Teknologia valmiina, mutta ostajat puuttuvat – kotimainen herneproteiini odottaa Kokemäellä

    Suomalaisen herneproteiinin valmistukseen on jo yksi vaihtoehto, mutta toistaiseksi se ei ole kelvannut ostajille. Valmistus alkaisi, kunhan joku keksisi oikean reseptin.
    Tilaajalle
    Herneproteiinia voi valmistaa ainakin mylläämällä tai uuttamalla. Jälkimmäistä ei Suomesta saa ainakaan toistaiseksi.
    Herneproteiinia voi valmistaa ainakin mylläämällä tai uuttamalla. Jälkimmäistä ei Suomesta saa ainakaan toistaiseksi. Kuva: Lari Lievonen
    Maatalous|Ruoka
    13.6.202517:28
    Taneli Laine

    Suomen viljava oy:n Kokemäen toimipisteellä voidaan valmistaa kotimaista herneproteiinia, mutta kysyntää ei ole toistaiseksi ollut. Herneen käsittelyyn sopisi sama teknologia, jolla tehdas tuottaa härkäpavuista valmistettua proteiinitiivistettä.

    Jauhomaista härkäpapuproteiinikonsentraattia käytetään elintarviketeollisuudessa muun muassa kasvisruokien raaka-aineena.

    MT kirjoitti aiemmin, kuinka markkinoilta ei löydy Suomessa tuotettua herneproteiinia. Kaupan kasvisruoissa yleinen raaka-aine on tuontitavaraa, vaikka hernettä viljellään maassa runsaasti.

    Lisää aiheesta
    • Herneistä jalostetaan proteiinia, joka muistuttaa kiinteähköä jauhoa. Suomeen herneproteiinia tuodaan esimerkiksi Ranskasta ja Kanadasta.

      Ruoka | Kasvisnakki on sisimmässään ulkomainen – Miksi proteiini tuodaan muualta?

      Tilaajalle

    ”Koe-eriä olemme herneestä tehneet, mutta sen pitemmälle emme ole tätä tuotteistaneet. Enimmäkseen se on kysynnästä kiinni”, kuvailee tilannetta Suomen viljavan toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki.

    Kiinnostusta tuotteelle olisi Arrajoen mukaan, mutta toistaiseksi käytännön sovellukset ja siten kysyntä puuttuvat. Osasyynä voi olla ulkomaisesta herneproteiinin tuotannosta poikkeava tekniikka.

    ”Meidän tekniikkamme on kuivaerottelu, eli myllyjauhatusta muistuttava prosessi.”

    Kuivaerottelun lopputuotteena syntyvässä konsentraatissa on mukana tärkkelystä. Proteiinipitoisuus on matalampi kuin uuttamalla tuotetussa herneproteiinissa, jollaista elintarviketeollisuudessa yleisemmin käytetään. Myös maku on erilainen.

    Arrajoen mukaan tärkkelys ei kuitenkaan ole kynnyskysymys. Joissakin tuotteissa raaka-aineen korkea proteiinipitoisuus on välttämätön, mutta moniin riittäisi myös miedompi pitoisuus. Erityisesti jos lopputuotteessa on muutenkin tärkkelystä mukana.

    ”Se on enemmän tuotekehityksen tasapainottelua.”

    Suomen viljavan Kokemäen toimipiste vuonna 2020.
    Suomen viljavan Kokemäen toimipiste vuonna 2020. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Suomen viljava jalostaa raaka-aineita elintarvikkeiden valmistajien käyttöön. Tuotekehitystä tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa. Herneproteiinin valmistus alkaa vasta, kun joku asiakas kehittää sopivan reseptin.

    ”Vaikka alkaisimme valmistaa herneproteiinia heti ja kirjoittaisimme nettisivuille, että nyt sitä on, ei se vielä lähde mihinkään.”

    Kotimaista herneproteiinia saadaan siis vielä odottaa. Markkinoille saapumista on toistaiseksi hidastanut se, ettei tuotteita kannata valmistaa ilman konkreettista tilaajaa, mutta tilaajia ei ilmaannu ilman varsinaista tuotetta.

    Klassinen muna vai kana -ongelma.

    Lisää aiheesta
    • Härkäpapujauho on väriltään hennon keltaista. Maussa on hento pavun aromi.

      Härkäpapu pilkotaan arvo-osiin Kokemäellä – pavusta erotetulle proteiinijakeelle on kysyntää elintarviketeollisuudessa

    • Kotimainen herneproteiini ei ole päässyt suomalaisten elintarvikevalmistajien uutuustuotteisiin. Sen sijaan Avainlipullakin merkityissä tuotteissa käytetään ulkomaista herneproteiiniraaka-ainetta.

      Kasvintuotanto | Kasvivalkuaisissa ei saa jättäytyä tuonnin varaan – jos raaka-aineen alkuperällä ei ole väliä, ei teollisuudellakaan ole tulevaisuutta

    • Herneistä jalostetaan proteiinia, joka muistuttaa kiinteähköä jauhoa. Suomeen herneproteiinia tuodaan esimerkiksi Ranskasta ja Kanadasta.

      Ruoka | Kasvisnakki on sisimmässään ulkomainen – Miksi proteiini tuodaan muualta?

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle