Maailman maitotuotteiden kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavana 20 prosenttia vuosina 2023–2033, kertoi maitovaltuuskunnalle avustava asiantuntija Vikke Schildt MTK:sta Kuva: Jaana Kankaanpää
Maito valuu pois EU:sta, kasvu keskittyy Aasiaan
EU:n maidon kulutus ja tuotanto eivät enää juuri kasva. Maailman maitomarkkinoiden painopiste siirtyy Aasiaan, jossa maidon kysyntä kasvaa voimakkaasti. Kehittyvien maiden keskiluokan vaurastuminen ja luo mahdollisuuksia suomalaisten maitotuotteiden viennille maitotuotteille.Tilaajalle
Kehittyvissä maissa keski- ja yläluokkaan kuuluu entistä enemmän ihmisiä. Heitä kiinnostavat niin sanotut lisäarvotuotteet, joissa yhdistyvät turvallisuus, terveysvaikutteisuus ja toiminnallisuus. Kuva: Jaana KankaanpääMaailman maitotuotteiden kuluttajat ovat perinteisesti olleet länsimaalaisia, mutta tilanne muuttuu vauhdilla.
Yksi tärkeimmistä syistä muutokseen on, että EU:n väestö alkaa vähentyä vuodesta 2026 eteenpäin. Lisäksi maitotuotteiden kulutus Euroopassa ei juuri enää kasva, kertoi avustava asiantuntija Vikke Schildt MTK:sta maitovaltuuskunnalle torstaina 14.11. Vantaalla
Maailman maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan pienene vaan sen arvioidaan kasvavana 20 prosenttia vuosina 2023–2033. Prosessoitujen tuotteiden osalta kasvua on 16 prosenttia, Schildt kertoi.
Osa muutoksesta johtuu siitä, että kehittyvissä maissa keski- ja yläluokkaan kuuluu entistä enemmän ihmisiä. Heitä kiinnostavat niin sanotut lisäarvotuotteet, joissa yhdistyvät turvallisuus, terveysvaikutteisuus ja toiminnallisuus. Lisäarvotuotteissa piilee Schildtin mukaan vientimahdollisuuksia myös suomalaisille maitotuotteille.
”Ravitsemuskysymykset jyräävät muun keskustelun, kestävyys näissä keskusteluissa koskee lähinnä sosiaalista kestävyyttä.” Vikke Schildt
Esimerkkinä pitkälle tuotteistetusta lisäarvotuotteesta Schildt mainitsi Kiinan markkinoilla myynnissä olevasta terveysvaikutteisesta maitotikkarista, joka säilyy huoneen lämmössä. Tikkarin valmistajalla on lisenssi Disneyltä, joten tikkaripakkauksen kruunaa suosittu piirroshahmo Frozen-elokuvasta.
Suurin osa maitotuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta selittyy kuitenkin siitä, mitä tapahtuu kehittyvissä maissa. Niissä maidon saatavuus paranee esimerkiksi kylmäketjujen kehittymisen ansiosta.
Oleellista on, onko näiden maiden kansalaisilla ylipäätään varaa juoda maitoa.
”Kyse on yhteisöjen pärjäämisestä.”
Kehittyvissä maissa ilmastonmuutos ja markkinasuhdanteet eivät anna armoa, Schildt sanoi. ”Ravitsemuskysymykset jyräävät muun keskustelun, kestävyys näissä keskusteluissa koskee lähinnä sosiaalista kestävyyttä.”
Mielenkiintoinen kysymys on, siirtyykö maidontuotannon painopiste kulutuksen perässä.
Toistaiseksi EU on maailman suurin maidontuottaja, mutta unionin tuottaman maidon osuus maailman tuotantomäärästä pienenee jatkuvasti.
IFCN:n analyytikkojen mukaan tähän on useita syitä, Schildt kertoi.
Ilmasto on entistä epävakaampi ja kuivempi, maatalous- ja ympäristöpolitiikka on vaativaa ja epäjohdonmukaista, kilpailu maatalousmaasta on kovaa, tuotantokustannukset ovat korkealla ja viljelijäväestö vanhenee.
IFCN on verkosto, johon kuuluu yli 130 maidontuotantoon liittyvää yritystä, kuten meijereitä ja maatalouskonevalmistajia.
Pystyykö EU siis vastaamaan kasvavaan maidon kysyntään? Ei pysty, kertoi Schildt OECD:n arviosta. EU:n lisäksi maidontuotanto vähenee unionin lisäksi ainoastaan Australiassa, missä kuivuus ja vedenpuute kurittavat kovalla kädellä maidontuotantoa.
”Maidontuotannon kasvu syntyykin Aasiassa, erityisesti Intiassa, Kiinassa ja Pakistanissa.”
EU:n tämän vuoden tuottama maitomäärä tammi–elokuussa on lähes viime vuotisissa lukemissa, kertoi MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio maitovaltuuskunnalle. Ensi vuodelle ennustetaan 0,2 prosentin kasvua.
Euroopassa märehtijöitä sairastuttava sinikielitauti on tänä vuonna osaltaan vaikuttanut maidontuotantoon. Sinikielitauti on Suomelle uhka ja tilannetta seurataan.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa (oik.) ja MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio valtuuskunnan kokouksessa 14.11. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa kannattaa ja pitää tuottaa maitoa edelleen, vakuutti maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa kokouksen avauspuheenvuorossaan.
Hän muistutti, että pohjoinen ilmasto sopii maidontuotantoon, koska täällä nurmi kasvaa hyvin ja toimii samalla hiilensitojana.
”Tulevaisuudessa olot vain paranevat, kun Euroopan kuivuus lisääntyy ja vedestä voi tulla pula.”
Linnainmaa muistutti, että pohjoinen sijaintimme ja pieni eläintiheytemme suojaavat Suomea monilta eläintaudeilta. ”Tosin riskit kasvavat ja varautumista sekä ennakoivaa toimintaa tarvitaan.”
”On saatava kauppa ottamaan tuote oikeaan hintaan, jotta meille jää katetta. On vakuutettava pankit siitä, että maidontuotantoon kannattaa investoida. Päättäjien on toimittava niin, että päätökset mahdollistavat maidontuotannon Suomessa”, Linnainmaa sanoi.
”Uskon, että laadukkaille lisäarvotuotteille on kysyntää.”
- Osaston luetuimmat
