Euroopan parlamentin keskustaliberaaliin Renew-ryhmään kuuluva Elsi Katainen huokaa Strasbourgin työpöytänsä äärellä viime päivinä esillä olleen virkkeen ”jos lannoitteet loppuvat, loppuu myös ruoka” äärellä.
”Tuohan se suorin ja yksinkertaisin ajatuskulku on. Näin se menee”, Katainen sanoo.
Katainen kertoo olevansa erittäin huolissaan pelloista ja siitä, että jo nyt peltoja on jätetty kustannuskriisin myötä kylvämättä. Tilanne ei hänen mukaansa voi jatkua näin.
”Pellosta tulee yllättävän nopeasti menetetty pelto ja siihen ei ole varaa. Ei ainakaan Suomessa. Pellot on pidettävä viljelykunnossa. Kyseessä on aivan keskeinen asia ruoantuotannon ja huoltovarmuuden kannalta”
EU-komission runsaan kahden viikon päästä julkaisemaan lannoitestrategiaan (Fertilizer Action Plan) Kataisella on odotuksia, mutta aikataulu ei vahvaa EU-maatalousvaikuttajaa tyydytä.
”Tämä strategia olisi pitänyt saada aikaan jo huomattavasti aiemmin ja olemme siitä muiden agri-meppien kanssa kyllä jo aiemmilla kausilla ja nyt maatalouskomissaari Christophe Hansenille todella paljon puhuneet”, sanoo Katainen harmistusta äänessään.
Tästä vuodesta selvitään, jos lannoitteet on hankittu jo aiemmin, mutta mitä tapahtuu vuoden, mitä kahden kuluttua, se huolestuttaa todella paljon.
”On selvää, että lannoitteiden saaminen pitää turvata ja asian varmistamiseksi pitää tehdä tarvittavia toimia. Jos Lähi-Idän kriisi pitkittyy, tämä kaikki kumuloituu nimenomaan tuleville vuosille. Tästä vuodesta selvitään, jos lannoitteet hankittu jo aiemmin, mutta mitä tapahtuu vuoden, mitä kahden kuluttua, se huolestuttaa todella paljon.”
”Minulla on se käsitys, että esityksessä tulee olemaan pitkän tähtäimen suunnitelman lisäksi akuuttia konkretiaa esimerkiksi ennakkomaksujen joustojen kautta”, Katainen kertoo.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pitäisi muuttua täysin vuoden 2028 alusta.
Käytännössä kaikki on kuitenkin levällään. Parlamentti siunasi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen varsinaisiin jatkoneuvotteluihin tiistaina, mutta edessä olevasta aikataulusta ei ole kenelläkään takeita.
Asia, joka yllättäen yhdistää monia tahoja, ovat Ranskan syksyyn 2027 asettuvat presidentinvaalit. Jos äänestäjät päätyvät äärioikeistolaiseen presidenttiin, voi moni tavoite heittää häränpyllyä, siksi aikataulua ehkä yritetään pitää kireänä. Tämän allekirjoittaa myös Elsi Katainen.
”Kyllä. Kaikkialla puhutaan, että mitäs sitten, jos käykin niin”, Katainen jatkaa.
Mutta mikä tulee sitten olemaan siirtymäkauden kohtalo?
”Edellisen cap-kauden vaihtuessa siirtymäkausi oli kaksi vuotta, mutta silloin tilanne oli niin toinen. Nyt kaikki on levällään eikä mistään oikein ole mitään varmuutta”, kuittaa Katainen utelut siirtymäkaudesta ja sen pituudesta.
”Edelliskerralla oli ikään kuin helppoa, kun oli vanhat säännöt ja uudet rahat. Nyt ovat uudet säännöt ja uudet rahat. Joka tapauksessa toivon, että maataloudelle saataisiin entistä enemmän korvamerkittyä rahaa, se helpottaisi kokonaisuutta.”
Keskustelun lopuksi katseet on syytä suunnata vielä Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssodan runtelema Ukraina liittyy lopulta aivan kaikkeen.
Rohkeimmat puhuvat, että maasta voisi tulla EU:n jäsen, ainakin käänteisjäsen, jo vuonna 2028, ja jäsen joka tapauksessa lähitulevaisuudessa.
”Minä uskon, että Ukrainasta tulee jäsen, mutta siihen menee vielä lähemmäs kymmenen vuotta”, pohtii parlamentaarikko.
Mutta jos käykin toisin, mitä tapahtuu EU:n uudelle ”arkkitehtuurille” joka muuttaa kaiken totutun jo nyt.
”No, sitten muuttuu aivan kaikki. Kaikkihan ikään kuin leviää täysin käsiin, eikä mitään mitä tässä uudessa kehyksessä tavoitellaan, voi enää toteuttaa suunnitellusti. Kaikki menee uusiksi”, päättää Katainen silmiään pyöritellen.
EU:n uusi monivuotinen rahoituskehys (MFF) ohjaa kaikkea EU:n tekemistä vuosina 2028-2034. Näihin vuosiin saattaa hyvinkin mahtua Ukrainan jäsenyys joko nopeampana tai hitaampana versiona. Ja silloin kaikki muuttuu - jälleen kerran.
