Lukijalta: Suomalainen kotieläintuotanto mahtuu Suomeen
Valkuaiskasvien kasvatus Suomessa on hyvin yksipuolista ja kansallisesta näkökulmasta laadukkaan valkuaisen riittävä tuottaminen nojaa edelleen kotieläintuotantoon, kirjoittavat Tero Lahti ja Asko Miettinen. ”Ei ole mielipideasia, mitä maassamme voidaan parhaiten viljellä.”
Nautoja laitumella. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääMT:ssa 23.9 julkaistussa mielipidekirjoituksessa tutkijat Irina Herzon ja Marjaana Toivonen esittivät näkemyksensä kotieläintuotannosta. Kirjoittajat sortuivat puheenvuorossaan kovin usein toistuvaan yleistämisen syntiin.
Globaali näkökulma on hyvin yleinen tapa käydä tätä keskustelua, mikä hämmästyttää monia. Ilmiö juontaa kenties juuriaan siitä, että kotimaista tutkimusta ei ole tehty riittävästi. Oman ruoantuotantomme erityispiirteitä ei ymmärretä tai haluta käyttää argumenteissa.
Ruoantuotanto on kuitenkin kansallinen asia. Viljelijät tietävät parhaiten sen, mitä he pelloillaan pystyvät kasvattamaan. Suomalaisen pellon paras potentiaali saadaan irti rehunurmen ja rehuviljan tuotannossa. Meillä on toki alueita, joissa kasvavat hyvin juurekset ja leipäviljat. Valkuaiskasvien kasvatus Suomessa on hyvin yksipuolista ja kansallisesta näkökulmasta laadukkaan valkuaisen riittävä tuottaminen nojaa edelleen kotieläintuotantoon.
Monet viljaerät on tänäkin vuonna käännytetty teollisuudesta pois liian korkeiden hometoksiiniarvojen vuoksi. Ilman kotieläimiä niiden kohtalo olisi kaatopaikka. Rypsiöljyn puristuksessa syntyvä rypsirouhe ei ole kelvollista ihmisravinnoksi, kun taas märehtijä pystyy sen hyväksikäyttämään mainiosti ja muuntamaan ihmiselle tarpeelliseen muotoon.
Suomessa planetaariset rajat pysyvät hyvin hallinnassa. Meillä on käyttämätöntä peltopotentiaalia ja runsaat vesivarat, mikä on kotieläintuotannon kannalta optimaalista. Vesivarat ovat monin verroin paremmat kuin globaalissa etelässä. Suomen paras keino vaikuttaa globaalisti ilmastonmuutokseen on kehittää puhtaan energian tuotantoa ja hiilen poistotekniikoita, joilla voidaan vähentää Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtavia päästöjä.
On aloitettava vuoropuhelu, jossa myös viljelijä on osallisena. Ei ole mielipideasia, mitä maassamme voidaan parhaiten viljellä. Kasvukautemme on noin neljän kuukauden mittainen. Kotieläintuotannolla voimme jatkaa kasvikauttamme myös talven yli.
Nykyinen kotieläintuotantomme mahtuu Suomeen. Pystymme ruokkimaan kansamme, pitämään maaseudun asuttuna ja työllistämään 300 000 ihmistä. Tämän lisäksi meillä on potentiaalia ruokkia ihmisiä sielläkin, jotka eivät ole samalla tavalla siunattuja ilmastonsa suhteen.
Tero Lahti
puheenjohtaja, MTK:n lihavaliokunta
Asko Miettinen
puheenjohtaja, MTK:n maitovaliokunta
- Osaston luetuimmat
