MMM:n Pesonen tuohtui Luonnonsuojeluliiton kritiikistä – ”Meillä on halu lisätä maisema-aloja”

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kansliapäällikkö Pekka Pesonen on harmissaan Suomen luonnonsuojeluliiton Tapani Veistolan ministeriötä kohtaan esittämästä kritiikistä maisemanhoidon edistämiseen liittyen.

Veistola kirjoitti MT:n mielipidesivulla (21.1.), että uhanalaisten perinneluontotyyppien laidunnus on vähentynyt viime vuosina, johtuen MMM:n ja sen alaisen hallinnon tiukentamista tukiehdoista.

Pesonen täsmentää, että kyse ei ole tiukennuksesta, vaan tulkinnan tarkentumisesta.

”Niitä aloja on leikattu, jotka eivät täytä tukiehtoja. On kaikkien viljelijöiden oikeusturvan vuoksi tärkeää, että toimimme ehtojen mukaan.”

Maisema-aloja on leikattu Pesosen mukaan noin 17 prosenttia, josta suuri osa ei täytä tukiehtoja. Tapausten, joissa kyse on tulkinnan huojunnasta, osuus on hänen mukaansa hyvin pieni.

”Tällaiseen työhän liittyy aina pieni riski. Kieltämättä se voi olla dramaattista, jos sattuu huono säkä huonoon aikaan.”

Mikäli viljelijä tuntee tulleensa väärin kohdelluksi, asiasta kannattaa valittaa, Pesonen toteaa.

”Ehdottomasti kannattaa. Ja jos kyse on periaatteellisesta ongelmasta, ne kiinnostavat meitä MMM:ssä myös”, hän sanoo.

”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että maisemalaiduntamista pitää lisätä. Yksi haaste on se, ettei laiduntavia eläimiä ole riittävästi ja niitä syntyy vuosi vuodelta vähemmän.”

Luonnonsuojeluliiton Veistola perää kirjoituksessaan hehtaaritukien nostamista, jotta laiduntaminen olisi alaleikkausten jälkeen kannattavaa. Pesonen huomauttaa, että tukitasot nousevat tälle vuodelle.

Arvokkaille perinnebiotoopeille korvaus on tänä vuonna 650 euroa hehtaarilta ja arvokkaille luonnonlaitumille 550 euroa hehtaarilta. Aiemmat summat olivat perinnebiotoopeille 610 euroa ja luonnonlaitumille 460 euroa hehtaarilta.

Ministeriön tavoite on ”kaikin keinoin” saada luonnonlaidunnuksen kokonaisala kasvamaan kohti tavoitetta, Pesonen vakuuttaa.

Viimeisimpien lukujen valossa matkaa tavoitteeseen on noin 13 000 hehtaaria. Mikäli ala kasvaisi tätä suuremmaksi, rahat siihen kyllä kaivetaan jostain, kansliapäällikkö lupaa.

Tukien rinnalle hän kaipaa kuitenkin markkinalähtöisiä elementtejä lisäämään maisemanhoidon houkuttelevuutta. Tällaisia voisivat olla luonnonlaidunlihan nykyistä laajempi myyminen sekä luonnonarvokauppa.

”Näitä ei yksin tukipolitiikalla saada aikaan. Luonnonsuojelujärjestöiltä tarvittaisiin apua markkinointiin.”

Myös ympäristöministeriö saisi Pesosen mielestä osallistua nykyistä vahvemmin maisemanhoitotyöhön etenkin monimuotoisuuskohteissa.

”Ympäristöhallinnon osuus on varsin vaatimaton. Haluaisin heidän olevan mukana esimerkiksi kohteissa, joihin cap-ehtojen mukainen tuki ei ulotu. Se täydentäisi kokonaisuutta, jos esimerkiksi jonkun luontotyypin kannalta on tärkeää maksaa tukea myös kivisistä ja kallioisista aloista. Tämä on tärkeää myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun kannalta.”