
Siemenkauppa tulevan kevään kylvöille on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Näin kertovat kaikki neljä Suomen siemenkaupan suurinta toimijaa.
”Poikkeavan vilkas syksy on ollut. Kevätviljat menevät kaikki hyvin kaupaksi, samoin herne ja nurmikasvit”, toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva Peltosiemeneltä kertoo.
Tilasiemenen toimitusjohtaja Antti Ollila ja Lantmännen Agron myyntipäällikkö Heikki Alastalo kertovat, että varsinkin ohran siemenille on kysyntää.
Kauppiaat muistuttavat, että etenkin uutuuslajikkeet kiinnostavat käytännössä aina. Ostopäätösten kanssa ei siksi kannata aikailla, jos haluaa uutuuslajikkeen ensi kevään kylvöille. Monet uutuuslajikkeet ovat jo vähissä ja jotkut myyty loppuun.
”Moni on nähnyt, että nyt kannattaa olla ajoissa liikenteessä ja varmistaa siten siementen saatavuus”, tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo Hankkijalta sanoo.
”Varmasti tukimaksujen aikataulun muuttuminen vaikuttaa osaan hankintapäätöksistä.”
Maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi muutti pysyvästi tukimaksujen aikataulua. Peltotuista pääosa maksetaan nyt joulukuussa, kun aiempina vuosina merkittäviä eriä maksettiin jo loka–marraskuussa. Näkyykö tukiaikataulun muutos siemenkaupassa?
”On havaittavissa, että osa viljelijöistä odottaa tukimaksuja ja tekee hankintoja vasta niiden tultua. Osa viljelijöistä puolestaan haluaa varmistaa siemenen saatavuuden hyvissä ajoin vaikean kasvukauden jälkeen ja ovat siemenensä jo hankkineet”, Alastalo kertoo.
”Aika näyttää, miten siemenkauppa tulee painottumaan eri kuukausille. Varmasti tukimaksujen aikataulun muuttuminen vaikuttaa osaan hankintapäätöksistä”, Ollila toteaa.
”Vaikutusta voi olla jonkin verran, mutta moni ostaa kuitenkin siemeniä ennakkoon, silloin asia ei vaikuta. Tilinpäätöksen ja tukien maksun välinen aika lyhenee, mikä voi lisätä kysyntää joulukuulla”, Uusi-Rauva arvioi.
Uusitalo ennakoi, että jonkin verran hankintoja siirretään tietoisesti ensi vuodelle.
”Meillä on kyllä siementä tarjolla, sillä tuotantomme on hajautettu varsin tehokkaasti ympäri Suomea. Tämä on meidän omaa huoltovarmuuttamme.”
Jo puintiaikana nousi huoli, onko itävyysvaatimukset täyttävää kylvösiementä riittävästi ensi kevääksi saatavilla. Sato on määrältään tavanomaista pienempi ja laatu kärsi syksyn sateissa.
Nyt näyttää, että tilanne ei ole niin vaikea kuin pahimmissa uhkakuvissa, mutta tiukkaa voi tehdä.
”Siemenen määrä tulee olemaan rajallinen, ja riittävyys voi tulla ongelmaksi”, Uusitalo sanoo.
”Kylvösiemenen laatumääritykset ovat vielä pahasti kesken, tähän mennessä saadut tulokset ovat olleet odotettua parempia, mutta todennäköisesti siemenen riittävyyden varmistamiseksi tarvitaan itävyyspoikkeusta”, Ollila arvioi.
”Jos viljelijä tietää, mitä lajiketta haluaa kylvää keväällä, niin ei kannata aikailla tilauksen kanssa. Uutuuslajikkeet myydään nopeasti loppuun, koska niiden määrä on pieni, eikä ylivuotista varastoa ole. Vanhempien ja etenkin valtalajikkeiden tilanne on parempi, mutta määrät ovat silti rajalliset”, Ollila jatkaa.
”Ohrassa on selviä ongelmia itävyyksien kanssa ja sitä ei tule riittämään kaikille. Lopulliset laatutekijät selviävät kunnostusten jälkeen, joten varmaksi ei vielä voi lopullista saatavuutta sanoa. Kaurassa ja kevätvehnässä tilanne on parempi, vaikka niilläkin on vaihtelevuutta itävyyksissä”, Alastalo kertoo.
”Vuosi huomioiden tilanne on kohtalainen, jopa hyvä. Ainakin selvästi parempi kuin ennakoimme sekä määrän että laadun osalta. Meillä on kyllä siementä tarjolla, sillä tuotantomme on hajautettu varsin tehokkaasti ympäri Suomea. Tämä on meidän omaa huoltovarmuuttamme. Kokonaiskysyntä siemenille on vielä arvoitus”, Uusi-Rauva sanoo.
”Paljon kylvettiin syksyllä, mutta myös kylvämättä jäi siemeniä varastoon ensi vuodelle.”
Syyskylvöille myytiin tänä vuonna runsaasti siementä, mutta syksyn märkyys esti osan suunnitelluista kylvötöistä. MT kysyi, onko kauppiailla arviota suuruusluokasta, kuinka paljon viljelijöiden varastoihin jäi sateiden takia syyskasvien siemeniä?
”Kaikkia syyskylvöille varattuja siemeniä ei päästy kylvämään syyskuun runsaista sateista johtuen. Kokonaismäärä on vaikea arvioida, mutta varmaan rukiin osalta päästiin lähimmäksi suunniteltuja kylvöaloja, ja syysruisvehnäala todennäköisesti kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna”, Ollila sanoo.
”Paljon kylvettiin syksyllä, mutta myös kylvämättä jäi siemeniä varastoon ensi vuodelle”, Uusitalo toteaa.
”Syysruisvehnää myytiin eniten syysviljoista ja toiseksi eniten syysvehnää. Kysyntä oli vilkasta elokuun puoliväliin asti, mutta jatkuneiden sateiden vuoksi kaupanteko hiljeni syyskuun lähestyessä”, Alastalo kertoo.
”Moni on päässyt Etelä-Suomessa kylvämään aikalailla normaalit määrät, mutta olemme myös kuulleet, että ostetut siemenet ovat jäänee varastoon ensi syksyä varten peltojen ollessa liian märkiä ja puintien venyessä pitkälle.”
Jos ensi vuonna haluaa pelata varman päälle ja varmistaa, että syyskylvöille pääsee ajoissa, niin kevään kylvöille niille lohkoille suositellaan aikaisia ohria ja kauroja.
Vaihtoehtoja on myös kesannointi, yksivuotinen maanparannuskasvi tai viherlannoitus. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi muokkausretikka tai yksivuotinen apilanurmi.
Jos kasvukausi on normaali, myöhäisen kasvuajan lajikkeidenkin jälkeen on hyvä mahdollisuus päästä kylvämään syysviljoja, ainakin syysvehnää.
Vaikean kasvukauden takia ensi kevään siemenasiat on syytä hoitaa ajoissa kuntoon, useampi siemenkauppias muistuttaa.
”Sertifioidun siemenen tarve kevääksi 2024 saattaa olla selvästi keskimääräistä suurempi”, Uusi-Rauva pohtii.
”Käytettäessä tilan omaa siementä, on erittäin tärkeää tutkia hyvissä ajoin siemenen itävyys, sillä tulos voi olla tänä vuonna mitä vain”, Alastalo sanoo.
Jos oman siemenen itävyys on huono, on ajoissa liikkeellä ollessa parempi mahdollisuus saada tilalle sitä lajiketta, mitä haluaa.
”Tilanne kuitenkin on se, että kysyntä on kovempaa mitä tarjonta”, Alastalo arvioi.