Tanskassa on peltoa 2,5 miljoonaa hehtaaria. Tästä määrästä 140 000 hehtaaria poistuu käytöstä vihreä Tanska -sopimuksen seurauksena vuoteen 2030 mennessä. Tuottajille maksettaviin korvauksiin on varattu rahaa noin 1,3 miljardia euroa.
Viljelijät, jotka eivät halua osallistua turvemaiden vähennykseen, alkavat maksaa veroa vuodesta 2028 alkaen. Veron suuruus on noin 100 euroa/hehtaari. Laskentaperuste tulee olemaan se, miten paljon pelto vapauttaa hiilidioksidia. Veron suuruutta on määrä tarkastella aika-ajoin. Sitä korotetaan, jos tavoitteita ei muuten saavuteta.
Näin kertoi ympäristöjohtaja Niels Peter Nørring maitovaltuuskunnassa 14.11. Vantaalla. Nørring työskentelee Tanskan Maatalous- ja elintarviketeollisuusjärjestössä.
Turvepeltojen viljelyn lopettaminen on osa vihreä Tanska -sopimusta. Kyse on laajasta poliittisesta kokonaisuudesta, joka pitää sisällään myös muun muassa maatalouden ilmastoveron, peltojen metsittämisen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisen.
Ilmastoveron tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Poikkeuksellisen verosta tekee kaksi asiaa: Ensinnäkin Tanskasta on tulossa ensimmäinen maa, joka alkaa säädellä maatalouden päästöjä verojen keinoin. Toiseksi verosta on neuvoteltu yhdessä tuottajien kanssa.
Nørring käytti käydyistä neuvotteluista ilmaisua vihreät kolmikantaneuvottelut. Mukana on ollut tuottajien lisäksi viisi ministeriötä sekä järjestöjä edustaen kuljetusalaa, työntekijöitä ja ympäristönsuojelua.
On parempi olla mukana neuvottelemassa ja vaikuttamassa lopputulokseen kuin antaa muiden päättää ja ottaa sääntely ylhäältä annettuna, kuuluivat ympäristöjohtajan terveiset suomalaisille.
”Hallitus on päättänyt verosta. Me haluamme varmistaa, että se on oikeudenmukainen ja elinkeinon kannalta hallittavissa oleva.”
Ilmastoveron taustalla on, että Tanskan maa- ja elintarvikesektori on sitoutunut olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä mutta niin, että tuotanto pysyy vähintään nykyisen suuruisena.
Maa- ja elintarviketalous ei voi Tanskassa jättäytyä yhteiskunnan muiden sektoreiden päästövähennystavoitteiden ulkopuolelle, Nørring totesi.
”Massiivinen mediapainostus kohdistuu maatalouteen sekä kritiikki ruuantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin.”
Nørringin mukaan suuri enemmistö maan parlamentissa kannattaa maatalouden ilmastoveroa. Parhaillaan Tanskan hallitus neuvottelee puolueiden kanssa yksityiskohdista, kuten toimeenpanosta.
Toimeenpano on monimutkaista ja perustuu suurelta osin viljelijöiden vapaaehtoisuuteen ja siihen, että vaadittavista toimista maksetaan korvaus, Nørring sanoi.
Laskentakaavoja esimerkiksi kotieläintilan hiilidioksidipäästöistä ei vielä ole. Esimerkiksi kotieläintilalta on huomioitava 250 muuttujaa ja niiden aiheuttama hiilidioksidipäästö, Nørring kertoi.
”Massiivinen mediapainostus kohdistuu maatalouteen sekä kritiikki ruuantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin.”
Kotieläintuotannolle ilmastovero tulee vuodesta 2030 alkaen.
Ilmastotehokkaimmilla eli niukimmin kotieläinten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla tiloilla on mahdollisuus välttää vero kokonaan. Verosta saatavat rahat on korvamerkitty siten, että ne käytetään tukemaan maatalouden vihreitä investointeja.
Kolmikantasopimuksen kummajainen on Nørring mukaan kalkkivero. Sen on määrä astua voimaan vuonna 2028 ja veroa kerättäisiin 100 euroa/käytetty kalkkitonni.
Kummajainen vero on, koska kalkituksen tiedetään olevan hyväksi pellon viljavuudelle. Nørring olikin toiveikas, että vero peruuntuu, koska tutkimuksella on muutama vuosi aikaa osoittaa kalkitsemisen hyvät puolet.
