Tanska laittaa ”radikaalin” veron maatalouden päästöille – hintalappu noin sata euroa lehmältä
Maatalous aiheuttaa liki kolmanneksen Tanskan päästöistä. Paikallinen maatalous on Suomeen verrattuna moninkertainen ja vientisuuntautunut. Silti päästövähennyksiin olisi asiantuntijan mukaan mahdollisuuksia täälläkin.
Iso sianlihan ja maitotuotteiden vientimaa Tanska aikoo laittaa historialliseksi luonnehditun hiiliveron maatalouden päästöille. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho Kuva: Timo JaakonahoIso sianlihan ja maitotuotteiden vientimaa Tanska aikoo laittaa historialliseksi luonnehditun hiiliveron maatalouden päästöille.
Tanskan hallitus ja useat järjestöt sopivat asiasta kesäkuun lopulla, kuukausien neuvotteluiden jälkeen. Päästöveron avulla Tanska pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa.
Suunnitelman mukaan Tanskan maataloustuottajille tulee 300 kruunun eli 40 euron vero hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuodesta 2030 alkaen. Vero kohoaa 750 kruunuun vuoteen 2035 mennessä.
Tuottajat saavat ainakin alkuvaiheessa 60 prosentin verohelpotuksen, joten maksettavaa jää 120 kruunua eli 16 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnilta. Se tarkoittaa, että vero olisi hieman alle 100 euroa vuodessa lehmää kohden, arvioi tanskalainen vihreä ajatuspaja Concito talouslehti Financial Timesin mukaan.
Myös Tanskan mittava sikateollisuus on joutumassa päästöveron piiriin.
Päästöveron ohella Tanskassa sovittiin samalla 40 miljardin kruunun eli runsaan viiden miljardin euron rahaston perustamisesta ilmasto- ja ympäristötoimia varten. Tarkoituksena on muun muassa metsittää 250 000 hehtaaria maata.
”Tässä kaikki eivät voita.”
Tanskan suunnitelma maatalouden päästöverosta on melko radikaali, luonnehtii Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Heikki Lehtonen. Hän viittaa siihen, että päästöjen laittaminen verolle aiheuttaa kustannuspaineita kotieläintuottajille.
”Ilman päästöjä ei kotieläintuotteita pysty tuottamaan. Vähemmin päästöin ehkä, mutta ei kokonaan ilman”, Lehtonen sanoo STT:lle.
”Eli kyllä se jollakin tavalla kohdistuu negatiivisesti kotieläintuottajien talouteen, ja tämä on minusta radikaalia.”
”On hyvin mielenkiintoista, että Tanskassa on päästy tästä sopuun.”
Lehtosen mukaan Tanskan päästöveromalli palauttaa kerätyn veropotin takaisin maatalouteen, mutta palautukset eivät välttämättä tule samoille maatiloille, joilta veroa kerätään.
”Tässä kaikki eivät voita.”
Maatalous aiheutti Tanskan kokonaispäästöistä 30 prosenttia vuonna 2022, kertoo maan yleisradioyhtiö DR.
Tanskan maatalous on Suomeen verrattuna moninkertainen ja hyvin vientisuuntautunut. Lehtonen sanoo, että Tanskassa on ympäristösyistä paineita vähentää maatalouden tuotantoa.
”Siellä on pitkään siedetty maatalouden ympäristöhaittoja. Nyt tavoitteet EU-tasolla ja Tanskan omat tavoitteet ovat sen suuntaisia, että tämä veromalli on saatu näyttämään hyväksyttävältä.”
Tanskan päästöverosta ei Lehtosen mukaan aiheudu kovin suurta verokuormaa ainakaan sian- ja siipikarjanlihantuotannossa.
”Paitsi tilanteessa, jossa tilan talous on ennestäänkin jo kiikun kaakun.”
Arvion mukaan 500 gramman paketti naudan jauhelihaa maksaisi päästöveron takia 0,13 euroa enemmän vuonna 2030.
Tanskassa keskimääräinen lehmä aiheuttaa ajatuspaja Conciton mukaan päästöjä kuusi hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Jos päästövero on alkuvaiheessa 120 kruunua tonnilta, kertyisi maksettavaa veroa yhtä lehmää kohden 720 kruunua eli noin 96 euroa.
”Sillä ei ole vielä aluksi suurta vaikutusta tilan taloudelle”, Lehtonen sanoo.
Lehtonen ei usko, että Tanskan päästövero johtaisi merkittävään kuluttajahintojen nousuun ruokakaupoissa. Samaan viittaavat Tanskan hallituksen vaikutusarviot, joiden mukaan 500 gramman paketti naudan jauhelihaa maksaisi päästöveron takia yhden kruunun eli 0,13 euroa enemmän vuonna 2030.
Lehtonen kuitenkin sanoo, että veronmaksajille Tanskan malli on melko kallis. Hänen mukaansa Tanskan mallissa julkinen talous pumppaa maanomistajille runsaasti rahaa metsittämiseen ja turvepeltojen vettämiseen.
Samalla hän huomauttaa, että Tanskassa kansantalouden tilanne on merkittävästi parempi kuin Suomessa. Esimerkiksi julkinen talous on Tanskassa selvästi vähemmän velkaantunut.
”Sikäli Tanskasta ei voi suoraan ottaa mallia, mutta kyllä kannattaa tosissaan miettiä, että jos muualla aletaan tällaisia tekemään, niin mitenkäs meillä Suomessa saataisiin todellista kannustavuutta viljelijöiden päästöjen vähentämiseen.”
”Suomessa pohjavesiä ei ole pilattu nitraateilla ollenkaan samassa määrin kuin Tanskassa.”
Suomi ei ole Tanska myöskään siinä mielessä, että Suomessa ei Lehtosen mukaan ole vastaavanlaista tarvetta maatalouden tuotantoeläinten vähentämiseen. Hän sanoo, että Suomessa pohjavesiä ei ole pilattu nitraateilla ollenkaan samassa määrin kuin Tanskassa.
Eläintiheydet varsinkin nauta- ja maitokarjataloudessa ovat Lehtosen mukaan pysyneet Suomessa maltillisina.
”Ne ovat moninkertaisia Euroopassa monilla tuotantoalueilla. Siellä vahinko on tapahtunut jopa vuosikymmeniä sitten, ja nyt vasta on herätty, että asialle pitäisi oikeasti tehdä jotain.”
Suomen maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet vuodesta 2005 lähtien juuri lainkaan.
Suomessa kotieläintuotannon supistumisen pitäisi Lehtosen mukaan tapahtua sitä kautta, että kuluttajat vähentäisivät lihan ja maitotuotteiden kulutusta.
Suomen maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet vuodesta 2005 lähtien juuri lainkaan. Lehtosen mielestä Suomessa voisi Tanskan veromallin pohjalta miettiä, miten maatalouden päästöjä saisi vähennettyä. Hänen mukaansa ratkaisun pitää kuitenkin olla jossain määrin erilainen kuin Tanskassa.
Suomessa voi olla vaikeampaa päästä sopuun maatalouden päästöverosta kuin Tanskassa, Lehtonen arvioi. Tähän vaikuttavat Suomen pohjoisempi sijainti ja maatalouden enemmän kotimarkkinoille painottuva tuotanto.
”Helposti käy niin, että jos Suomessa lähdetään kotieläintuotantoa merkittävästi verottamaan, silloin meillä ruoan tuonti kasvaa, ja se ei välttämättä ole kokonaisuutena päästöjä vähentävää.”
Maatalouden päästöjä voisi Lehtosen mukaan vähentää Suomessa muun muassa heikkotuottoisten turvepeltojen vettämisellä kosteikoiksi ja kivennäismaan peltojen hiilensidonnalla. Päästövähennyskeinoja on listattu esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa maatalouden ilmastotiekartassa, jota ollaan nyt päivittämässä.
Ilmastotiekartassa hahmotellut päästövähennystoimet vaatisivat kuitenkin lisää julkista tai yksityistä rahaa.
”Se ei ihan onnistu sillä tavalla, että siirretään maatalousbudjetin sisällä rahaa taskusta toiseen, koska meillä ollaan riippuvaisia maatalouden tuista.”
Tuista riippuvaisia ollaan Lehtosen mukaan myös Tanskassa, ja sen vuoksi siellä laitetaan nyt likoon runsaasti veronmaksajien rahaa päästöjen vähentämiseksi.
”Suomessa vain ei ole tiedossa sellaista rahapottia”, Lehtonen toteaa.
”Se voi olla se ongelma tässä. Tarvittaisiin yksityistä rahaa esimerkiksi päästövähennysmarkkinoilta.”
Siitä huolimatta Lehtonen katsoo, että Suomessakin kannattaisi ryhtyä ottamaan etunojaa maatalouden ilmastotoimissa.
”Siihen on mahdollisuuksia, ja se olisi maatalouden etu pidemmän päälle.”
- Osaston luetuimmat
