Yleisimmin valkosipuli jakautuu monikyntiseksi. Jotkin yksilöt eivät jakaudu ja seurauksena on niin sanottu yksikyntinen valkosipuli, jonka syntyminen on aikalailla sattumanvaraista. Kuva: Taneli Laine
Valkosipuli ja retiisi kasvavat Suomessakin – tällä tilalla tuotetaan niistä suuri osa
Kaikki maataloustuotanto ei vaadi jättimäistä pinta-alaa. Pihanperät vuokraavat kaikki lohkonsa, vaikka ovat alansa suurimpia tuottajia.TilaajalleUusikaupunki
Kalantilainen Kari Pihanperä alkoi alun perin tuottaa retiisiä tuttavan ehdotuksesta. Kuva: Taneli LaineKalannin Velluan kylässä sijaitseva Pihanperän tila tuottaa huomattavan osan kotimaisesta valkosipulista ja lähes kaikki kaupoissa myytävät retiisit.
Tänä vuonna tilalla viljellään noin 20 hehtaaria valkosipulia – lähes 40 prosenttia maan kaupallisesta pinta-alasta – ja retiisin osuus kaupan kotimaisista tuotteista on lähes sataprosenttinen.
Kari Pihanperä ja hänen poikansa Jani eivät kisaa viljanviljelijöiden kanssa pinta-alasta. Tuotantoa on yhteensä noin pari tusinaa hehtaaria ja lähes kaikki vuokrapelloilla. Tuottelias kasvintuotanto ei aina edellytä isoja maita.
”Harva tietääkään, että Suomessa viljellään valkosipulia”, Kari Pihanperä sanoo.
Vuoden työ alkaa syksyllä, kun valkosipulin istukkaat saapuvat Euroopasta Uuteenkaupunkiin. Istukkaat muistuttavat tavallisia valkosipuleita, joista kynnet erotellaan kylvöä varten.
Talven yli säilytetyt istukkaat kylvetään keväällä. Suomen kevättalvelle tyypillinen säiden vaihtelu estää syksyiset istutukset, joita lämpimissä maissa tyypillisesti nähdään.
Lähiseudun viljelijöiltä vuokrattuja palstoja vaihdetaan yleensä vuosittain. Kierto vähentää tautipainetta.
Sadonkorjuu alkaa elokuussa ja kestää noin kuukauden. Nostot tehdään koneella, joka tarttuu kasviin naatista – samalla periaatteella kuin porkkanan tai punajuuren nostossa. Vuosittainen kokonaissato on 30–40 tonnia.
Sato toimitetaan Ahvenanmaan puutarhat -osuuskunnalle, joka on erikoistunut sipulien käsittelyyn ja pakkaamiseen. Ahvenanmaalla valkosipulit pakataan 100 sekä 200 gramman verkkopusseihin ja toimitetaan kauppoihin.
Tilan oman varastointitarpeen kattavat pihassa hyrisevät pakkaskontit. Suuria siiloja ei ketjussa tarvita.
Kevättöiden työnjako on, että Jani Pihanperä hoitaa peltolohkojen kasvukunnon, ja Kari kylvöt. Kesällä Jani vastaa valkosipulin hoidosta ja Kari retiisintuotannosta.
Tilalta lähtee vuosittain noin 250 000 retiisipakkausta. 150 gramman pakkauksen todellinen paino on yleensä noin 160–180 grammaa. Kuva: Taneli LaineRetiisi on nopeatempoinen kasvi ja vaatii jatkuvaa kylvöä sekä korjuuta koko kasvukauden ajan.
Kasvukausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Kylvöjä tehdään 3–4 päivän välein, jotta korjattavaa satoa olisi tasaisesti. Pinta-alaa ei tarvita paljon: kolmella vuokrahehtaarilla kukin kohta ehditään kierron aikana kylvää ja korjata kahdesti.
Keväällä kasvuaika on noin 30 päivää, mutta kesäsäällä retiisi kasvaa valmiiksi jo 23 päivässä.
Korjuu tehdään pellolla käsityönä ja hallissa pestyt, lajitellut sekä pakatut juurekset toimitetaan Tuoreverkko Oy:n kautta kauppoihin. Kesän aikana myyntiin toimitetaan noin 250 000 pakkausta.
Tuottajahinta sovitaan viljelijän kanssa etukäteen, kuluttajahintaan lisätään luonnollisesti kaupan oma kate.
Retiisille ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Hyönteistuhoja torjutaan verkolla, joka kestää käytössä vuosia. Kuva: Taneli LaineViljelyssä onnistuminen vaatii tarkkaa aikatauluttamista ja nopeaa reagointia sääoloihin. Kastelusta on huolehdittava, mutta vettä ei saa olla liikaa.
Märkänä kesänä pellolla näkee itsestään haljenneita retiisejä.
”Se imee vettä itseensä, kunnes halkeaa. Kesän suurimmilta sateilta on täälläpäin onneksi vältytty ja vesivahingot ovat jääneet pieniksi.”
Myös viivästykset kylvössä tai sadonkorjuussa voivat tarkoittaa koko alan menetystä. Jos retiisit jäävät maahan liian pitkäksi aikaa, ne kasvavat ylisuuriksi alle viikossa.
”Silloin puhutaan ison punajuuren kokoisista juureksista. Maku säilyy kyllä hyvänä, mutta kaupat eivät huoli niitä – kuluttaja haluaa pientä retiisiä”, Pihanperä kertoo.
Mieltymys vaihtelee maittain.
”Ukrainalaiset syövät ne mahdollisimman suurina, suomalaiset pieninä.”
Vasemmalla ylisuureksi ehtineet, punajuuren kokoiset retiisit. Suuret maistuvat yhtä hyvältä, mutta kauppaan tahdotaan pienempiä. Kuva: Taneli LaineTänä kesänä viileä alkukesä ja heinäkuun äkillinen lämpöaalto aiheuttivat juuri tämänkaltaisen ongelman: useampi aari retiisejä jäi ylisuuriksi kasvaneina korjaamatta, koska eri aikaan kylvetyt kasvustot kypsyivät helteessä samalla hetkellä.
Kylvöjä tehdään silti edelleen, ja pellolla odottaa uusia kasvustoja.
Retiiseille ei käytetä kasvinsuojeluaineita, sillä aineiden varoajat ylittäisivät kasvukauden. Sen sijaan kasvusto suojataan hyönteisverkolla.
Verkon poistamisen jälkeen mahdolliset kaalikoin tai kirppojen rei’ittämät lehdet eivät haittaa, sillä pussitettavista juureksista leikataan naatit pois ennen pakkausta.
Retiisiä ei toimiteta niputettuna, vaikka vihreine naatteineen kerätyille juureksille olisi kysyntää.
”Nipputavaralla olisi hyvä menekki, mutta se kulkee kaupasta takaoven kautta roskiin. Säilyvyys on niin paljon huonompi”, Pihanperä sanoo.
Tuoreena kerätty valkosipuli kuivataan ja varastoidaan pakkaseen. Satoa riittää tilalta toimitettavaksi seuraavaan kesään saakka. Kuva: Taneli LaineViljely vaatii työvoimaa sekä jatkuvaa läsnäoloa.
”Retiisi ei ole mikään viljanviljelijän kasvi. Jyrsintä, kylvö, verkotus ja kastelu pitävät tilan kiireisenä koko kesän. Ei siinä minnekään mennä.”
Tilalla työskentelee Pihanperän kaksikon lisäksi pari päätoimista työntekijää sekä 5–10 kausityöntekijää, joista kaikki ovat ukrainalaisia. Osa työvoimasta on ollut mukana pitkään.
Työt jakautuvat sadon käsittelyyn pellolla ja pakkauslinjalla: retiisit leikataan, pestään ja pakataan ennen kuljetusta. Velluan paketteja löytää melkein koko maan kaupoista.
- Osaston luetuimmat
