Muhkeiden ja makeiden retiisien juju on, että niiden viljely alkaa jo helmi-maaliskuun taitteessa. Kuva: Tero Pajukallio
Tuotteitaan jalostava, kasvava luomutila ei kaipaa tukia – ”Ne ovat kuin huumetta”, isäntä sanoo
Luomutila myy tuotteensa suoraan kuluttajille. Suunnitteilla on kasvihuoneiden määrän kaksinkertaistaminen.TilaajalleLatvia, Krimulda
Ilze Lipska ja Juris Lipski pyörittävät seitsemän kasvihuoneen luomutilaa käytännössä kahdestaan. Nika-koira hoitaa vahtimisen. Kuva: Tero PajukallioKylmä tuuli tunkeutuu luihin ja ytimiin toukokuisena aamuna. Aiemmin ripsi jopa hieman lunta. Keli ei Absolūts ēd -nimisellä luomutilalla juuri hetkauta, sillä vihannekset kypsyvät suojassa kasvihuoneissa.
Latviassa Krimuldan kunnassa sijaitsevan perhetilan isäntä Juris Lipski vetää penkistä tennispallon kokoisen retiisin ja kehottaa haukkaamaan. Makea mehu valuu suupielistä herkkua rouskutellessa. Yleensä retiisit ovat pieniä ja jopa kitkeriä.
Isännän mukaan juju on kasvattaa retiisit jo keväällä ja toinen satsi vasta syksyllä. Kylmä jalostaa niistä makeita, eikä tuholaisista tarvitse murehtia.
”Torilla harva uskoo meidän kaaleistakaan, että ne ovat luomua”, tilan emäntä Ilze Lipska mainitsee.
Valtaosa tilan seitsemästä kasvihuoneesta on lämmittämättömiä. Viljelykierto on suunniteltu niin, että satoa tulee tasaisesti liki ympäri vuoden. Sydäntalvella on hiljaista, mutta esimerkiksi ruusukaalit nostetaan jo tammikuussa.
Parhaillaan kasvamassa on muun muassa bataattia, kesäkurpitsaa, kaalia, munakoisoa, papuja, inkivääriä, kurkkua, tomaattia ja monenlaista yrttiä.
”Oikeastaan on helpompi luetella, mitä emme kasvata. Artisokan kasvatukseen emme ole vielä perehtyneet”, Ilze Lipska naurahtaa.
Käsivarrellaan hän kantaa koria, johon on pakattu kasviksista jalostettuja tuotteita, kuten punajuuri-, sipuli- ja yrttipulvereita. Niitä sekä teetä kuivatetaan myös villiyrteistä, kuten vuohenputkesta, voikukasta ja nokkosesta.
Tilalla säilötään kukkakaalia ja kurkkua, puristetaan tomaattikastiketta ja valmistetaan makeisia. Saatavilla on myös toisaalla teetettyjä makaroneja, joissa maistuvat tilan kasvikset ja villiyrtit. Lisäksi pariskunta poimii metsäsieniä myyntiin.
Lipska ja Lipski pyörittävät kokonaisuutta kahdestaan. Neljästä lapsesta vanhimmat työskentelevät tilalla kesäisin, ja Lipskin äiti auttaa jalosteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa. Hän on koulutukseltaan agronomi, mutta harjoitti aiemmin vain kotitarveviljelyä.
Valtaosa sadosta myydään sosiaalisen median kautta. Asiakkaat tilaavat 25 tai 35 euron satokausilajitelman laatikkoon pakattuna. Jotkut tilaavat laatikon kerran viikossa, toiset parin viikon välein.
Nykyisellä tuotantomäärällä on mahdollista toimittaa sata laatikkoa viikossa. Tosin suunnitelmissa siintää vähintään tuplata kasvihuoneiden määrä.
Aviopari toteutti unelmansa ja muutti pääkaupungista Riiasta maalle 20 vuotta sitten. Koulutukseltaan Ilze Lipska on filosofi ja Juris Lipski taloustieteilijä, joka ennen maallemuuttoa työskenteli muun muassa kasinolla.
Uutta elinkeinoa varten molemmat suorittivat luomuviljelykurssin.
Latviassa luomuviljely on pikkuhiljaa lisääntymässä. Valtio edellyttää, että kouluissa tarjotusta ruoasta 30 prosenttia on luomua.
Juris Lipski poistaa peitteitä perunoiden päältä. Kuva: Tero PajukallioMaat, joille kasvihuoneet nousivat, Lipski peri vanhemmiltaan. Niistä ei tarvinnut maksaa perintöveroa, mikä helpottaa sukupolvenvaihdoksia.
Kuusi hehtaaria kattavaan tilaan kuuluu lisäksi siivu Natura 2000 -ohjelmassa suojeltua metsää. Suojelusta voisi saada pienen korvauksen, mutta pariskunta ei ole kysellyt sellaisen perään.
He eivät halua myöskään maataloustukia, joskin kasvihuoneviljelyyn sellaisia on vähäisesti muutenkaan tarjolla.
”Ne ovat kuin huumetta, niistä jää riippuvaiseksi ja toiminnan kehittäminen kärsii”, Lipski muotoilee.
Viljelijäparin mielestä parasta on, ettei tilalla ravaa tukitarkastajia määräilemässä, mitä saa viljellä missäkin. Kun ei vastaanota tukia, niitä ei myöskään tarvitse maksella takaisin.
Maataloustuet on suunnattu suurtiloille, joissa viljellään hehtaareittain samaa sortimenttia, pariskunta tuumii.
Kaikelta valvonnalta Absolūts ēdkään ei välty, sillä EU:n alueella sertifioiduilla luomutiloilla kiertää luomutarkastajia.
Pientilan tuotteista jalostetaan pulvereita, teetä, karkkeja, säilykkeitä, kastikkeita ja pastaa. Kuva: Tero PajukallioUseiden lajikkeiden pienviljelyssä pitkin vuotta on sekin hyöty, etteivät kaikki munat ole samassa korissa. Ilmastonmuutoksen lisäämät äärisäät eivät pääse tuhoamaan koko vuoden työtä.
Vuonna 2019 tiluksille iski raekuuro, joka tuhosi istutukset. Pellon reunalta löytyi myös kaksi kuollutta varista. Silloin tuhoilta säästyivät itämässä olleet parsakaalit, josta saadaan vuosittain pari–kolme satoa.
Lisäksi tuotantopanoksiin ei kulu suuria summia. Torjunta-aineita ei käytetä ja lannoitteitakin tarvitaan kiertoviljelyssä verrattain vähän.
”Syökää sesonkikasviksia, jos haluatte tukea viljelyä”, Juris Lipski lähettää kuluttajille terveisiä.
Luomutilalla ei käytetä torjunta-aineita. Hämähäkit pitävät tuholaisia kurissa. Kuva: Tero Pajukallio- Osaston luetuimmat
