Raili Eskelinen kokee, että erityisesti parsinavetoissa maitoa tuottavista on tullut lainlaatijoiden sylkykuppeja. Kuva: Timo Villanen
Maidontuottaja suivaantui hallinnon sekoiluun ulkoiluasetuksen kanssa: "Parsinavetat jatkuvasti tulilinjalla”
Virheellinen asetusteksti talviulkoiluvaatimuksesta korjataan kevään aikana. Tieto oli helpotus maitoa parsinavetoissa tuottaville.Tilaajalle
Maidontuottaja Raili Eskelinen näyttää, miten jokainen lehmä pitää yksitellen päästää parresta irti. Työmäärä olisi kasvanut valtavasti, jos lehmät olisi laskettava ulkoilemaan myös talvella. Kuva: Timo VillanenMaa- ja metsätalousministeriö tiedotti viime viikolla korjaavansa nautojen suojelua koskevasta asetuksesta virheen, jonka mukaan parsinavetoiden lehmien ja hiehojen olisi pitänyt päästä ulos myös talvella laidunkauden lisäksi.
Säädös ehti aiheuttaa paljon hämminkiä, pettymystä ja kiukkua parsinavetoissa maitoa tuottavien keskuudessa. Tuottajista tuntui, ettei hallinto ollut ottanut huomioon ulkoiluvaatimuksen aiheuttamia kustannuksia, työmäärän kasvua tai tapaturmariskiä.
Vieremäläisen maidontuottajan Raili Eskelisen mielestä sekoilu ulkoiluasetuksen kanssa on esimerkki siitä, miten parsinavetat ovat jatkuvasti hallinnon tulilinjalla.
Kuten moni muukin parsinavetan pitäjä Eskelinen hoitaa parsinavetassa olevan karjan pääasiassa yksin. Lehmiä on noin 40, joista osa on umpi- tai poikimakarsinassa.
Eskelisestä tuntuu, että säädöksiä laativilla ei ole mitään käsitystä maidontuotannon ja eläinten käsittelyn arjesta. Erityisesti parsinavetoissa maitoa tuottavista on tullut lainlaatijoiden sylkykuppeja.
MMM:ssä ei oltu pohdittu, millainen työtapaturmariski talviulkoilutuksen järjestäminen olisi, Eskelinen toteaa pettyneenä.
”Jokainen irtipäästäminen ja kiinni laittaminen on työtapaturmariski.”
Vaikka lehmä on periaatteessa rauhallinen, se voi käyttäytyä arvaamattomasti esimerkiksi säikähtäessään yli lentävää lentokonetta tai toisen eläimen liukastumista. Tällaisessa tilanteessa lehmä säntäsi kerran Eskelisen päälle ja häneltä murtui ranne.
Viime vuonna Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta korvattiin maatalousyrittäjille 3 125 työtapaturmaa, kun vuonna 2020 työtapaturmia korvattiin vielä noin 4 000.
Kun virheellinen asetus tuli Eskelisen tietoon, hän otti yhteyttä muun muassa maa- ja metsätalousministeriöön.
Selvisi, ettei ministeriössä tarkasti tiedetty, montaako parsinavettaa ja lehmää talviaikainen ulkoilutus olisi koskenut.
MT:n kysessä MMM:stä parinavetoiden ja niissä olevien lehmien määrää, erityisasiantutija Susanna Ahlström vastasi: ” Tietohaarukan 2023 mukaan vuonna 2022 navetoista parsinavetoita oli 1 715.”
Sama Tietohaarukka oli erityisasiantuntijan tietolähde myös parsinavetoissa olevien lehmien määrästä: vuonna 2022 parsinavetoissa oli 49 854 lehmää.
Tietohaarukka on Ruokatietoyhdistyksen kokoama julkaisu ruokaketjun tilastotiedoista. Siinä parsinavetoiden lukumäärä on koottu Pro Agrian tuotosseurannassa mukana olevista karjoista.
Tuotosseurannassa oli vuonna 2022 mukana hieman alle 190 000 lehmää, joita pidettiin noin 3 300 navetassa. Navetoista noin kolmannes oli parsinavetoita, ja niissä oli hieman yli puolet tuottosseurannan lehmistä.
Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä lypsylehmiä noin 243 200. Noin kolmasosa maamme maidosta lypsetään parsinavetoissa.
Ennen tietoa asetuksen muuttamista Eskelinen ehti tehdä esimerkkilaskelman, mitä talviaikainen ulkoilu tarkoittaisi 40-päisen parsinavettakarjan osalta.
Jos lehmiä pitää käsitellä yksi kerrallaan, lain vaatimat 30 talviulkoilutuspäivää merkitsee 1 200 kertaa lehmän päästämistä irti ja toiset 1 200 kertaa, että se kytketään takaisin kiinni.
”Suomen suurimmat parsinavetat ovat 100-paikkaisia, siellä vastaava yhteenlaskettu luku on 6 000 kertaa.”
Työtunteja ulkoilutus vaatii 40-päisen karjan osalta kolmisen tuntia päivässä eli kaikkiaan 30 päivän vaatimuksesta koituu 90 lisätyötuntia, Eskelinen laski.
”Lisää työtä tulee paitsi lehmien päästämisestä irti ja kytkemisestä kiinni myös parsien ja kulkuväylien siivoamisesta ja lumen poistamisesta ulkoilutusalueelle meneviltä ulkokujilta ja alueilta.”
Elämistä pidetään hyvää huolta myös parsinavetoissa, olivatpa ne lehmiä tai kissoja, Raili Eskelinen muistuttaa. Kuva: Timo VillanenKevään aikana virheellistä asetusta tullaan muuttamaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaiseksi: vuosittaisesta 90 päivän jaloitteluvelvoitteesta on toteutettava vähintään 60 päivää 1.5. ja 30.9. välisenä aikana.
Loput 30 päivää naudat voivat olla laitumella minä vuodenaikana tahansa, kunhan velvoite täyttyy.
- Osaston luetuimmat
