Maatilojen rahoitusnäkymiä pohdittiin Seinäjoella Tulevaisuuden maatalousyritys – hankkeen seminaarissa marraskuun puolivälissä. Tilaisuuden järjesti ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Seminaari oli otsikoitu kysyen ”Miten maataloustuotantoa tuetaan ja rahoitetaan 2030 luvulla?”. Tilaisuudessa kuultiin sektorin näkemyksiä tuottajatasolta EU-politiikkaan saakka.
Tuottajan näkemyksen tilaisuuteen toi isokyröläinen Antti Hyppönen. Tilalla on 200 emakkoa ja yhteensä 3500 lihasikapaikkaa. Aktiivisesti tilaansa kehittänyt Hyppönen korostaa toimintaympäristön jatkuvan seurannan, yrityksen talouslaskelmien säännöllisen päivittämisen ja rahoittajan suuntaan avoimen yhteydenpidon tärkeyttä.
Rahoituksen rakentamisessa investointilaskelmat ja talouslaskelmat on toistettava useita kertoja.
”Toimintaympäristössä ja markkinoilla tapahtuvia muutoksia on vaikea ennakoida vuosikymmenen päähän, kun jo vuoden aikana muuttuu paljon.”
”Tuki ohjaa nykyisellään viljelijää investoimaan isosti ensimmäisten vuosien aikana.”
Hyppönen painottaa toimintansa suunnitelmallisuutta. Liiketoimintasuunnitelma laaditaan ja päivitetään säännöllisesti, ei vain investointien yhteydessä.
”Tarkastelen lukuja myös taaksepäin, mihin tuloksiin tietyt hintasuhteet ovat johtaneet.”
EU-tasoa myöden ruuantuotannon jatkuvuuden kynnyskysymykseksi on tunnistettu nuorten saaminen alan yrittäjiksi. Hyppösen mukaan nuoren viljelijän korotusta investointitukeen pitäisi myöntää pidemmällä aikajänteellä.
”Tuki ohjaa nykyisellään viljelijää investoimaan isosti ensimmäisten vuosien aikana. Moni on sukupolvenvaihdoksen ensi vuosien aikaan vielä kiinni opiskeluissa. Kokemusta yrittäjyydestä ei siinä vaiheessa vielä ole. Tuen kesto saattaa johtaa kuitenkin siihen, että sen hyödyntämiseksi investointeja kiirehditään ja viimeisiin hakemuksiin tehdään hankkeita, jotka eivät pidemmällä tarkastelulla olleet toteuttamiskelpoisia.”
Säännöllinen vuoropuhelu rahoittajan kanssa edesauttaa hankkeen toteutusta.
”Olen pyrkinyt siihen, että pidän yhteyttä pankkiin aika ajoin, tulevien suunnitelmien avaamiseksi. Esimerkiksi tilinpäätös valmistuttua on hyvä hetki katsoa, miten menee, ja pohtia tulevaa. Tämä helpottaa yhteistyötä myös silloin, kun rahoitusta tarvitaan yhtäkkisissä tilanteissa, vaikkapa pellon ostoon liittyen.”
”Suurten tilojen investointeja turvaavat jatkossa paketit, joissa yhdistyvät omarahoitus, julkinen rahoitus, pankkilaina ja yksityisten sijoittajien rahoitus.”
Pankkisektorin näkökulmaa tilaisuudessa esitti POP Pankki Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Kalliomäki.
Kalliomäki näkee maatalousyritysten kehityksen osalta paljon positiivisi signaaleja. Vaikka alan heikko kannattavuus vaikuttaa rahoitukseen, maatalous ei ole auringonlaskun ala, sanoo Kalliomäki.
”Globaalisti väkimäärä ja siten ruuan tarve kasvaa. Kehittyvät maat vaurastuvat kovaa vauhtia ja näiden maiden ruokavalioissa riisi muuttuu lihaksi. Ilmastonmuutos voi näkyä suomalaisessa ruuantuotannossa positiivisesti.”
Kalliomäki totesi, että maatilainvestoinnin rahoituspäätöksessä vakuudet ovat tärkeitä, mutta kannattavuus ja maksuvalmius ovat arvioinnissa pankille tärkeimmät tekijät.
Riskipaino tulee kasvamaan ja pankin haasteet olla yksinomainen rahoituskumppani tulevat kiristymään, Kalliomäki sanoo.
”Suurten tilojen investointeja turvaavat jatkossa paketit, joissa yhdistyvät omarahoitus, julkinen rahoitus, pankkilaina ja yksityisten sijoittajien rahoitus”, hän arvioi.
”Pankki tiedostaa turvepeltoihin liittyvän riskin ja seuraa tilannetta hyvin tarkasti.”
Maatila-asiakkailla on toimialoista tällä hetkellä vähiten maksuhäiriömerkintöjä, huomauttaa Kalliomäki. Hän painottaa yrittäjäominaisuuksien merkitystä menestyvälle tilalle.
”Maatilayrittäjien heikommalla neljänneksellä tilanne on vaikea. Kustannukset ovat ylittäneet budjetoidut monista syistä, joista yksi on yritysjohtamistaidon puute.”
Viljelijät ovat huolissaan siitä, uskaltaako turvepeltoalueella investoida. Onko vaarana, että elintarviketeollisuuden vastuullislinjaukset johtavat siihen, että turvepelloilla tuotettua ruokaa ei jalostaja osta, eivätkä pankit tällöin rahoita turvepeltoalueiden viljelyn investointeja?
”Pankki tiedostaa turvepeltoihin liittyvän riskin ja seuraa tilannetta hyvin tarkasti. Rahoituspäätöksen ratkaisee kuitenkin tilakokonaisuuden taloudellinen tilanne sekä miten tila on kokonaisuutena ottanut ympäristöasiat huomioon”, Kalliomäki sanoi.
”Voisiko julkinen takausjärjestelmä olla tukemassa tilojen kehitystä, jotta pankit lähtisivät helpommin mukaan?”
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) nosti rahoituksen saatavuuden yleiseurooppalaisena ongelmana esille.
”Paikalliset rahoittajat eivät uskalla lähteä mukaan investointeihin. Ei ole kovin viisasta jättää tukematta kannattavaksi todettuja maatalous- ja maaseutuyrityksiä. Ei voida ajatella esimerkiksi niin, että vain kuntakeskusten tuntumassa sijaitsevia yrityksiä tuetaan. Tällä toiminnalla tyhjätään maaseutua ja jätetään potentiaalia käyttämättä.”
Katainen vaatii rahoittajilta yhteiskuntavastuuta.
”Voisiko julkinen takausjärjestelmä olla tukemassa tilojen kehitystä, jotta pankit lähtisivät helpommin mukaan”, hän pohtii.
EU-tasolla nuoret on nostettu maatalousvisiossa erityisesti esille. Esimerkiksi luopumistuen kaltaista tukea haetaan sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi ja nuorten tukemiseksi.
”Isossa kuvassa ruokaa tarvitaan aina. Maataloudella on tärkeä asema kriittisenä menestystekijänä. Tämä ei soi hyvin yhteen sen asian kanssa, että vain alle 12 prosenttia viljelijöistä on alle 40-vuotiaita. Siihen on saatavan muutos. Kannattavuus on keskeinen asia.”
”Turvemaiden ympärille on syntynyt ihmeellinen täyskieltoajatus, kenelläkään ei ole kiinnostusta perehtyä aiheeseen. Jäsenmaat ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa tässä.”
Turvepeltojen kohtalosta Katainen toteaa, että EU etenee kohti asetettuja ympäristötavoitteita, hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä.
”Turvemaakysymys on hyvin moninainen. On esitetty näkemyksiä, että ei sallittaisi lainkaan turvemaiden viljelyä eivätkä turvepellot tule olemaan tuettavien peltojen piirissä. Turvemaiden ympärille on syntynyt ihmeellinen täyskieltoajatus, kenelläkään ei ole kiinnostusta perehtyä aiheeseen. Jäsenmaat ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa tässä.”
Katainen mainitsee, että odotusten vastaisesti irlantilaisilta ei juuri ole tullut turvekysymyksessä tukea. Selitys on siinä, että Irlannissa turvemaat ovat valtion omistuksessa, ei yksityisten ongelmana.
”Perustavanlaatuisia asioita, kuten tarkka turvepellon määritelmä, pitää tehdä. Me tiedämme, että mikään ei ole viljelyvarmempi kuin turvemaa – tällekin on joku arvo annettava.”
Energiaturpeen osalta ilmapiiri on vielä voimakkaammin vastustava.
”Kasvuturpeella ei kuitenkaan ole mitään korvaajaa ympäri Eurooppaa. Ei voi olla niin, ratkaisuna yhdytään rahtaamaan rouhittua kookosta kasvualustaksi.”
