Säätösalaojitus on viljelijöiden ehdottamien ennallistamistoimenpiteiden listalla. Arkistokuva. Kuva: Sanne Katainen
Ministeriö kuunteli näkemyksiä turvepeltojen ennallistamisesta – viljelijät vaativat korvauksiin selkeyttä
Puolensataa viljelijää osallistui turvepeltojen tulevaisuutta koskeviin tilaisuuksiin, joissa ministeriö kartoitti maanomistajien näkemyksiä ennallistamistoimista.Tilaajalle
Tilaisuuksissa kootut viljelijöiden viestit ja ratkaisuehdotukset turvepeltojen ennallistamisesta saadaan suoraan asetuksen kansalliseen valmisteluun, sanoo erityisasiantuntija Joel Rouvavuori maa- ja metsätalousministeriöstä. Kuvituskuvassa turvepeltoa. Kuva: Pekka FaliEnnallistamisasetuksen kansallisen valmistelun tueksi järjestettiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla Tulevaisuuden turvemaat -kiertue neljällä paikkakunnalla loka-marraskuussa.
Ministeriö on tyytyväinen kiertueen antiin ja pääosin positiiviseen palautteeseen.
”Kiertueella kerätty palaute ja ehdotukset siirtyvät maatalouden ennallistamistoimien valmistelusta vastaavan Maatalous ja pölyttäjät -teemaryhmän arvioitavaksi ja valmisteluprosessiin”, kertoo erityisasiantuntija Joel Rouvavuori maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kysymyksiä esitettiin erityisesti turvepeltojen määritelmään ja rahoitukseen liittyen. Tilakohtaisesti riittävän korvauksen varmistaminen puhutti viljelijöitä. Muita kärkiteemoja olivat alueellinen oikeudenmukaisuus ja huoltovarmuuden ja ruuantuotannon turvaaminen. Viljelijät toivat vastauksissaan esille myös sen, että ennallistamiseen liittyvä epätietoisuus on lisännyt epäluottamusta hallintoa kohtaan.
”Näen, että Suomi voi olla ennallistamisen toimeenpanossa voittaja juuri toimijoiden yhteistyökyvyn ansiosta.”
Tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 200 osallistujaa, joista noin 50 oli viljelijöitä. Tilaisuuden tiedottaminen sai viljelijöiltä kritiikkiä. Rouvavuori toteaa, että viljelijöiden tavoittamisen haaste on tiedostettu ja viestintään haetaan aktiivisesti kattavampia muotoja.
”Olen erittäin iloinen, että paikalle pääsi näinkin paljon viljelijöitä. Tavoitteenamme oli kerätä ennallistamisen kansallisen valmistelutyön tueksi erityisesti heidän näkemyksiään.”
Rouvavuoren mukaan asetuksen toimeenpanon suunnittelussa pyritään avoimuuteen ja vuoropuheluun. Suunnitelma etenee lausuntokierrokselle keväällä 2026. Tällöin on odotettavissa konkretiaa ennallistamistoimista.
Rouvavuori kannustaa maanomistajia edelleen aktiivisuuteen.
”Kannattaa ottaa asiassa yhteyttä esimerkiksi MTK:n tai ProAgrian paikallistoimijoihin ja viedä ideoita sitä kautta eteenpäin. Meillä on Suomessa hieno hallinnon matalan hierarkian malli, jota kannattaa hyödyntää.”
”Suomi vastaa siitä, miten tavoitteet tullaan saavuttavaan vuoteen 2050 mennessä, mutta jättää mahdollisuuden toimenpiteiden valintaan itsellään”, hän korostaa.
Tilaisuuksissa ehdotettuja ennallistamistoimia:
Vettämistoimeksi ehdotettiin säätösalaojitusta ja valmiiksi märkien ja huonosti kuivuvien turvepeltojen laskemista vettämistavoitteeseen
Hylättyjen ja ruoantuotannosta poistuvien turvepeltojen vettäminen
Valtion omistamien turvetuotantoalueiden vettäminen
Kosteikkoja avaimet käteen -mallilla, jossa jokin toimija tekisi maanomistajan puolesta vettämiseen liittyvän hankkeen hallinnoinnin
Ennen asetuksen voimaan astumista tehtyjä vettämistoimia tulee laskea mukaan toimiin
Ennallistamistoimeksi ehdotettiin lyhytkiertoisen bioenergian kasvatusta ja metsitystä
Vaihtomaapankki, eli maanomistaja luovuttaisi valtiolle maata ennallistettavaksi ja valtio tarjoaisi vaihtomaata tilalle
Luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen rahoitusmahdollisuutena
Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. Rouvavuoren mukaan vastauksia ei vielä ole antaa, sillä nyt ollaan suunnitteluvaiheessa.
”Viljelijöiden viestit ja ratkaisuehdotukset saadaan suoraan valmisteluun. Erityisen arvokasta on kuulla paikallisesti erilaisiin olosuhteisiin esitettyjä ratkaisuehdotuksia.”
Ennallistamista tullaan toteuttamaan hyvin erilaisissa ympäristöissä. Sen tulee näkyä ohjauskeinovalikoimassa, Rouvavuori mainitsee.
”Se, mitä Siikalatvalla kerrotaan, ei päde välttämättä parkanolaisen maanomistajan kohdalla.”
”Viljelijät ovat todella hyvin selvillä siitä, mitä toimenpiteitä voivat maillaan tehdä. Kyky ottaa vapaaehtoisia välineitä käyttöön on meillä hyvä. Näen, että Suomi voi olla ennallistamisen toimeenpanossa voittaja juuri toimijoiden yhteistyökyvyn ansiosta.”
Esimerkiksi vettämiskelpoisia alueita löytyy eri puolilta Suomea.
”Se on hyvä uutinen, sillä se merkitsee mahdollisimman monelle mahdollisuutta tarttua ennallistamistoimiin liittyviin mahdollisuuksiin.”
Rouvavuori korostaa, että ennallistamisen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen on runsaasti aikaa.
”Kyseessä on valtavan pitkäkestoinen harjoitus. Monen EU-rahoituskauden mittainen. Ennallistamisessa ei kuitenkaan lähdetä nollapisteestä. Kansallinen asetuksen tulkinta lähtee siitä, että meillä on tehty jo paljon hyväksyttäviä ennallistamistoimia.”
Toteutus vaatii laajapohjaista rahoitusta eikä yhden luukun malli tule toimimaan, arvioi Rouvavuori. Rahoitusta tarvitaan niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta, ja eri rahoituslähteiden kokoamisessa tarvitaan koordinointia. Kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä.
”Huoli rahoituksesta on ymmärrettävä, koska markkinaa ei vielä ole, se on vasta kehittymässä. Ennallistaminen koskettaa yhteiskuntaa kokonaisuutena. Kyse ei ole vain maataloudesta ja turvemaista.”
Ennallistamisen faktoja
Ennallistamisen rahoitus on vielä auki.
Turvemaita pitää ennallistaa puolet turvepeltojen kokonaispinta-alasta vuoteen 2050 mennessä.
Alustavan tulkinnan mukaan monet nykyiset maatalouden ympäristötoimet, kuten suojavyöhykkeet tai kesannot turvepelloilla, voitaisiin laskea ennallistamiseksi. Tämä tarkoittaisi , että uusia ennallistamistoimia ei välttämättä tarvita, koska ympäristötoimet kattavat jo suuren osan turvepeltoalasta. Euroopan komission kantaa tulkintaan ei vielä tiedetä.
Osa turvemaiden ennallistamistoimista (16,7 % turvepeltojen kokonaispinta-alasta vuoteen 2050 mennessä) täytyy tehdä vettämällä.
Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että ennallistamis- ja vettämistoimia voidaan tehdä turvepelloilla tai turvetuotantoalueilla, ja osa toimista voidaan tehdä ojitetuissa suometsissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
