Satelliittiseuranta on kolmatta vuotta käytössä peltotukien ehtojen seurannassa. Kuva: Juhani Reku
Peltotukien satelliittiseuranta tuottaa selvityspyyntöjä – pilvisyys suurin haaste
Viljelijöitä turhauttavat epäonnistuneesta satelliittikuvien analysoinnista johtuvat turhat selvityspyynnöt. Nykyjärjestelmä ei parempaan pysty, vastaa Ruokavirasto.Tilaajalle
Pilvettömällä säällä satelliittiseuranta onnistuu tehtävässään. Kuva: Juho HannukselaSelvityspyyntöjä on lähetetty satelliittiseurannan kolmantena toimintavuonna selvästi aiempaa enemmän, noin 75 700. Vuonna 2024 niitä lähetettiin noin 54 000 ja sitä edeltävänä vuonna noin 46 000.
Erityisasiantuntija Henri Korhonen Ruokavirastosta kertoo, että selvityspyyntöjen taustalla on teknisiä syitä, jonka vuoksi esimerkiksi nurmen niitosta ja kasvintunnistuksesta voi tulla selvityspyyntö samalle lohkolle.
Samalta lohkolta voidaan myös tarkastella useampaa tukiehtoa, kuten niittoa ja kasvuston säilyttämistä ja näillä kummallakin on omat määräpäivänsä. Tämä voi toistaiseksi aiheuttaa kaksi selvityspyyntöä.
”Satelliittiseurannan tarkkuus ei ole 100 prosenttia”, Korhonen toteaa.
”Ensi kaudeksi EU-alueella saadaan käyttöön toisen tutkasatelliitin kuvat. Analysointi paranee, kun kuvia saadaan tiheämpään tahtiin.”
Viljelijät ovat tänäkin vuonna reagoineet selvityspyyntöihin aktiivisesti, kertoo Korhonen.
”Peltotukien hakemuksia on korjattu ja selvityspyyntöihin vastattu valokuvilla.”
Suurin osa selvityspyynnöistä liittyy niittoihin, ja ne ovat muistuttavia. Hakemustietojen perusteella lähetettiin noin 10 000 selvityspyyntöä. Tämän toivotaan vähentävän virheellisten ilmoitusten määrää.
Satelliittiseurannan onnistumiseen ja kuvien laatuun vaikuttaa ratkaisevasti pilvisyys.
Viljelijöiden lähettämien kuvien tulkinta siirtyy ensi vuonna tekoälyn ja automaation varaan.
Ruokaviraston hankejohtaja Åke Möller toteaa, että nykyjärjestelmä ei tämän parempaan pysty. Ongelmat on tiedostettu ja niihin haetaan ratkaisuja.
”Ensi kaudeksi EU-alueella saadaan käyttöön toisen tutkasatelliitin kuvat. Analysointi paranee, kun kuvia saadaan tiheämpään tahtiin.”
Järjestelmä on kuitenkin edelleen säästä riippuvainen. Tänä vuonna pilvisyys on hankaloittanut satelliittikuvien ottamista merkittävästi.
Viljelijöiden lähettämien kuvien tulkinta siirtyy ensi vuonna tekoälyn ja automaation varaan.
”Automaatiota ohjataan oikeanlaisen tulkintaan viranomaistoimin kerättävän maastodatan avulla”, kertoo Möller.
Möllerin mukaan analyysit onnistuvat yllättävänkin pieniltä lohkoilta, ja selvityspyyntöjä lähtee harvoin pelloilta, joilla kasvusto on kunnollista.
Möller pitää järjestelmän haasteena määräaikoja, joiden rajoissa selvitykset on saatava. Koska järjestelmä ei kysy viljelijän suunnitelmia vaikkapa niiton toteuttamisen aikataulusta, selvityspyyntöjä lähtee turhaan. Turhista pyynnöistä ei päästä eroon myöskään sen vuoksi, että vie viikon verran, jotta satelliitin ottama tuore kuva etenee analysoitavaksi.
”Selvityspyynnöt on lähetettävä hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Säästä riippuen sen perustana ollut kuva taas on otettu vähintään pari viikkoa aiemmin.”
Jos pyynnön jälkeen otettu satelliittikuva osoittaa toimenpiteen tehdyksi, selvityspyyntö muuttuu Vipu-mobiilissa passiiviseksi ja selvitysvelvoite poistuu.
”Maltti on usein valttia tässäkin. Kannattaa vilkaista Vipu-mobiilia ennen lähtemistä pellolle kuvaamaan”, Möller huomauttaa.
Tukivalvonta on rakennettu sen varmistamiseksi, että laiminlyöntejä ei pääse tapahtumaan, muistuttaa Möller.
”Seulan on oltava riittävän tiukka estämään väärinkäytökset. Jos automaatio tulkitsee kuvan rajatapaukseksi, selvityspyyntö lähtee. Ymmärrän toki, että se voi turhauttaa.”
Viljelymuistiinpanojen hyödyntäminen eli tieto siitä, mitä pellolla on milloinkin tehty, tukisi analysointia.
”Toki se merkitsisi jälleen lisäraportointia viljelijöille”, Möller pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
