Peltotukien seurannassa on unohtunut ruoantuotannon perusasiat, sanoo Janne Viitaniemi. Kuva: Rami Marjamäki
Selvityspyyntöjä ennätysmäärin: ”Järjetöntä, että jokainen käynti pellolla pitää olla valokuvaamassa”
Satelliittiseuranta aiheuttaa viljelijöille runsaasti selvityspyyntöjä. Kunnossa olevien lohkojen kuvaaminen tarpeettomasti ja varmuuden vuoksi turhauttaa.Tilaajalle
”Byrokratian purkutalkoista puhutaan, mutta viljelijän arjessa tuntuu käyvän päinvastoin”, sanoo Janne Viitaniemi. Kuva: Rami MarjamäkiIkaalisissa asuva lampuri Janne Viitaniemi sai 4. syyskuuta selvityspyynnön 12,8 hehtaarin nurmialan niitosta. Viitaniemen mukaan nurmi on hoidettu ilmoitetusti ja selkeiden toimenpiteiden pitäisi olla tunnistettavissa satelliittiseurannasta.
”Pellolla on ollut toimintaa koko kesän. Kolmannekselta on korjattu kaksi säilörehusatoa, yhdeltä osalta on tehty kuivaheinää ja loppu alasta on pässikaritsoiden laiduntamaa toukokuusta asti. Toimenpiteet nurmelle on tehty juuri kuten pitääkin. Selvityspyyntö on siis täysin turha”, Viitaniemi sanoo.
Luomutilaa viljelevän Viitaniemen mielestä viljelijöiltä vie kohtuuttomasti aikaa vastata tarpeettomiin pyyntöihin, joita satelliittiseuranta tuntuu teettävän lisääntyvissä määrin.
”Monitorointi on kolmatta kesää käytössä, niistä kahtena olen saanut turhan selvityspyynnön. Byrokratian purkutalkoista puhutaan, mutta viljelijän arjessa tuntuu käyvän päinvastoin. Uusia lillukan varsia tulee aina lisää hoidettavaksi. Hallinnolla on paljon korjattavaa tässä.”
Selvityspyynnön määräaika on 15.9. ja juuri sen alle on ilmoitettu Vipu-järjestelmän huoltokatko. Alun perin katkos oli koko viikonlopun kestävä, mutta Ruokavirasto lyhensi sen perjantain 12.9. mittaiseksi.
”On käsittämätöntä, että huoltokatkoksia ajoitetaan selvityspyyntöjen takarajan tuntumaan”, Viitaniemi huomauttaa.
”On käsittämätöntä, että huoltokatkoksia ajoitetaan selvityspyyntöjen takarajan tuntumaan.”
Viitaniemi kiinnittää huomion myös tarkastusmenettelyyn. Monitoroinnin myötä tarkastuskäyntejä on Ruokaviraston mukaan vähennetty. Viitaniemen tilalla se ei ole näkynyt.
”Meillä pellot ja eläimet ovat luomussa. Matalien riskipisteiden tilalla luomutarkastus voidaan tehdä joka toinen vuosi. Meillä on käyty kuitenkin vuosittain, vaikka mitään huomautettavaa ei ole ollut. Välillä se vie kaksi tuntia, välillä neljä. Joka tunnin maksaa viljelijä itse.”
Peltotukien seurannassa on unohtunut ruoantuotannon perusasiat, sanoo Viitaniemi. Hän kritisoi nykyistä järjestelmää, jossa viljelijän pitää varautua jo etukäteen siihen, että häntä syytetään virheistä. Seurantamenetelmä on kehitysvaiheessa ja vaikutukset tuntuvat viljelijällä lisätyönä.
”Viljelyn tarkoitus on tuottaa suomalaisille ruokaa, pellot pidetään kunnossa sitä varten. On järjetöntä, että jokainen käynti pellolla pitää olla valokuvaamassa. Etenkin kun suurin osa viljelijöistä tekee asiat juuri kuten pitää.”
Janne Viitaniemi kritisoi nykyistä valvontajärjestelmää, jossa viljelijän pitää varautua jo etukäteen siihen, että häntä syytetään virheistä. Kuva: Rami MarjamäkiSelvityspyyntöihin liittyvä keskustelu käy viljelijäkentällä vilkkaana. Aiheettomia pyyntöjä tulee paljon, erityisesti kevään kasvipeitteisyyteen liittyen, kertoo järjestöagrologi Jaakko Ahola MTK-Pirkanmaasta. Viljelijöiltä vaaditaan ennakointia, mutta sekään ei riitä.
”Esimerkkinä luonnonhoitonurmi, joka tulee ehtojen mukaan niittää joka toinen vuosi. Viljelijä on niittänyt lohkon viime vuonna ja varautunut ennakkoon mahdolliseen selvityspyyntöön ottamalla kuvan Vipu-mobiilin arkistoon. Tänä vuonna selvityspyyntöön vastatessaan hän sai huomata, että vanha kuva ei kelpaakaan todisteeksi”, Ahola kuvaa.
Ahola vaatii, että tällaisiin kohtuuttomiin tilanteisiin haetaan Ruokavirastossa nopeasti ratkaisuja.
”Jos niittoa kerran ei pysty vanhalla kuvalla todentamaan, viljelijä ei voi muuta kuin lähteä niittämään lohkoa uudestaan tai peruuttaa haettu tuki. Syyskylvökiireiden keskellä, Vipu-mobiilin huoltokatkoksen vielä tuodessa lisähaastetta.”
Turhat selvityspyynnöt myös aiheuttavat epävarmuutta järjestelmää kohtaan.
”Tällaisesta herää ajatus, että jos näin selkeät asiat aiheuttavat lisätyötä, mitä kaikkea muuta voi mennä pieleen. Kuvien ottaminen selvitystä varten ei sinänsä ole iso ongelma, mutta nyt on liikaa virheitä käytännön toteutuksessa”, Ahola summaa.
”On järjetöntä, että jokainen käynti pellolla pitää olla valokuvaamassa. Etenkin kun suurin osa viljelijöistä tekee asiat juuri kuten pitää”, sanoo Janne Viitaniemi. Kuva: Rami MarjamäkiSatelliittiseuranta on kolmatta vuotta käytössä peltotukien ehtojen seurannassa. Selvityspyyntöjä on lähetetty tänä vuonna selvästi aiempaa enemmän, noin 75 700. Vuosi sitten niitä lähetettiin noin 54 000 ja vuonna 2023 pyyntöjä lähti 46 000.
”Valtaosa selvityspyynnöistä liittyy niittoihin, ja ne ovat tyypiltään muistuttavia. Eli viljelijällä on vielä aikaa hoitaa tekemättä mahdollisesti jäänyt niitto”, kertoo erityisasiantuntija Henri Korhonen Ruokavirastosta.
Tänä vuonna lähetettiin ensi kerran noin 10 000 selvityspyyntöä hakemustietojen perusteella. Tämän toivotaan vähentävän virheellisten ilmoitusten määrää.
Satelliittiseurannan onnistuminen riippuu ennen muuta säästä.
”Pitkä pilvinen jakso voi selittää miksi niittoa ei ole havaittu, vaikka se on tehty”, Korhonen selvittää.
Selvityspyyntöjen taustalla on teknisiä syitä. Esimerkiksi nurmen niitosta ja kasvintunnistuksesta voi tulla selvityspyyntö samalle lohkolle.
”Tavoitteena on saada nämä yhdistettyä niin, että molemmat voi todentaa yhdellä kuvalla”, mainitsee Korhonen.
Valvontakäyntien määrä on vähentynyt satelliittiseurannan ansiosta viidestä kahteen prosenttiin tiloista. Tällä hetkellä seuranta kuitenkin työllistää viljelijöitä selvityspyyntöjen muodossa aiempaa enemmän, myöntää Korhonen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
