Lukijalta: Maailma ei saa jäädä viljamarkkinoilla venäläisen vehnän varaan
”Maailmanpolitiikan kriisi on korostanut vehnän merkitystä”, kysyy dosentti Veli Pohjonen ja pohtii, onko maailman tämänhetkisissä kriiseissä pohjimmiltaan kyse juuri vehnästä.Tilaajalle
Viljan lastaamista laivan ruumaan. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariVehnä on ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Maailmanpolitiikan keskiössä vehnä oli edellisen kerran 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Kolhoosipellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson. Kommunistinen maatalous ei kuitenkaan ollut ruvennut toimimaan.
Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tonnia ulkomaista vehnää. Maailmankaupan kysyntään vastasi Yhdysvallat tuomalla vientimarkkinoille 39 miljoonaa tonnia vehnää.
Epäonnistunut kolhoosimaatalous on perimmäisiä syitä Neuvostoliitto luhistumiseen vuonna 1991.
Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi ostamaan ulkomaista vehnää. Vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Se yllätti vehnän maailmankaupan.
Kolhoosipellot olivat muuntuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Jo se muutti talousasetelman. Maa siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.
2010-luvun alussa Venäjä eteni maailmankaupassa viejien kärkikolmikkoon Yhdysvaltain ja EU:n rinnalle. Vuonna 2016 Venäjä otti kolmikon johtopaikan. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, USA:n 25 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.
Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Vuonna 2022 Venäjän nettovienti oli 33 miljoonaa tonnia.
Pääsuunta on jatkunut. USA:n maatalousministeriön maaliskuussa 2024 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjän nettovienti olisi seuraavalla kaudella maailmanennätystasoa, 51 miljoonaa tonnia. USA:lle tulevan kauden ennuste on vastaavasti 15 ja EU:lle 24 miljoonaa vientitonnia.
Vehnän ykkössarjaan oli nousemassa viime vuosikymmenellä myös Ukraina. Parhaimmillaan vuonna 2020 sen nettovienti oli 21 miljoonaa tonnia.
Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin myötä asetelma kuitenkin muuttui. Tulevan kauden vientiennuste Ukrainalle on 16 miljoonaa tonnia.
Maailmanpolitiikan kriisi on korostanut vehnän merkitystä. Onko tämän päivän Venäjän ja Ukrainan kriisissä pohjimmiltaan kyse vehnän valttikortista maailmanpolitiikassa? Onko se mukana myös Lähi-Idän kriisissä?
Niin Suomen, koko EU:n ja ylipäänsä länsimaiden olisi syytä pikaisesti tarkentaa maataloutensa tulevia tavoitteita. Tuli tarve vehnän lisäviljelyyn.
Veli Pohjonen
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
dosentti
Helsingin yliopisto
Kuusamo
- Osaston luetuimmat
