Kalle Antikainen huoltaa koneita, joiden toiminta on maitotiloille elinehto

Lypsyrobotti huhkii likimain tauotta, eli käyttötunteja siihen tulee vuoden mittaan helposti 7500 – 8000 tuntia. Jotta hyvälaatuista maitoa virtaisi tankkiin suunnitellusti, robotin ennakkohuolto on erittäin tärkeä.

DeLavalin koneita ja lypsyrobotteja reilut seitsemän vuotta huoltanut Kalle Antikainen kertoo, että asianmukaisella huollolla robotti saadaan erittäin varmatoimiseksi. Koneet ovat kuitenkin koneita, eikä niitä koskaan saada toimimaan sataprosenttisella varmuudella.

”Huolto alkaa sillä, että olen etäyhteydessä robottiin, jolloin tarkistan sen toiminnan. Siinä huomaan mahdolliset poikkeamat, joihin osaan sitten varautua”, Antikainen kertoo.

DeLavalin lypsyrobotit huolletaan noin neljän kuukauden välein, jolloin käyttötunteja on kertynyt pyöreät 2500. Huolto on jaettu 12 toisistaan jonkin verran poikkeavaan huoltosarjaan.

Sarjojen sisällään pitämät työt ja vaihdettavat osat on valittu riskiperusteisesti. Muutamien osien vaihdot, kuten sähkötykytinten kalvot ja tiivisteet kuuluvat lähes jokaiseen huoltosarjaan. Vähemmän kriittisten ja pienemmälle kuormitukselle joutuvien osien vaihtoväli saattaa olla lähemmäs neljä vuotta.

”Kun poikkeamme robottitilalla keskimäärin kolme kertaa vuodessa ja meillä on 12 huoltosarjaa, niin täysin samansisältöinen huolto tulee tehdyksi vajaan neljän vuoden välein”, Antikainen selventää.

Huollon jälkeen Kalle Antikainen seuraa pari kolme lypsyä, joiden aikana lypsinten irrotusalipaine säädetään ohjearvoonsa. Kuva: Visa Vilkuna

Huolto aloitetaan robotin sisäosien pintojen pesulla. Työnjako menee niin, että viljelijä pitää huolen robotin näkyvien osien puhtaanapidosta ja huoltaja puhdistaa robotin suojapeltien takana olevat laitteistot.

Vesipesun jälkeen aloitetaan vanhojen osien poisto ja uusien huolto-osien asennus. Ennalta suunnitellun ohjelman mukaan ja kohteen kaikkien tarvittavien osien esille nostamisen jälkeen työn kaikki vaiheet tulevat taatusti tehdyksi.

”Yleensä robotin huolto kestää nelisen tuntia. Joissakin huolloissa on enemmän osia, mutta ne ovat helpompia vaihtaa. Joissakin taasen osamäärä on vähäisempi, mutta työhön kuluu enemmän aikaa”, Antikainen valottaa.

Tämä haarakappale murtui letkuja irrotettaessa, mutta Antikaisen autosta löytyi uusi tilalle.  Kuva: Visa Vilkuna

Kun huoltosarjan kaikki osat on vaihdettu, vuoroon tulee jousikuormitteisten alipainesäätimien pesu ja säätö. Tämän jälkeen robotin kaikki toiminnot testataan, jolloin huoltaja kytkee tietokoneensa navetan verkkoon. Kun kaikki on todettu olevan kunnossa, on lehmien vuoro palata lypsylle.

”Yleensä seuraan 2-3 lypsyä, jolloin teen vielä pieniä säätöjä esimerkiksi lypsinten irrotusalipaineeseen”, Antikainen lisää.

Lypsyn jatkuessa huolto tarkastaa kalibrointiarvot, jotta tuotosseuranta pysyisi ajan tasalla.

Puhtaudella on suuri merkitys robotin moitteettoman toiminnan varmistamisessa. Kuva: Visa Vilkuna

Antikaisen vastuulla on Pohjois-Savossa hieman yli 20 maitotilaa, joiden lisäksi hänen vastuullaan ovat 24/7 -tyyliset päivystykset. Päivystysaikana on mahdollista tehdä kiireettömämpiä huoltotoimia, kuten kompressoreiden öljynvaihtoja.

”Meitä on kuuden huoltajan porukka, jossa päivystykset pyörivät parin päivän jaksotuksella. Maanantain ja tiistain päivystyksen jälkeen vastuulle tulee seuraavan viikon keskiviikko-torstai ja niin edelleen”, Antikainen toteaa.

Robotin huollon tarkkaa hintaa on hankala sanoa, koska huollot vaihtelevat sisällöltään niin paljon toisistaan. Antikaisen mukaan useat viljelijät ovat valinneet robottinsa turvaksi kokonaisvaltaisen huoltosopimuksen. Tämä kiinteähintainen sopimus kattaa myös mahdolliset rikkoutumiset.