”Homman pitää toimia, kun siitä maksetaan” – laatu on ykkösasia karjatilataustaisille urakoitsijaveljeksille

Periaate on, että asiakkaille tehtävä rehu on oltava huippulaatua, painottaa rehu-urakoitsija Konsta Autio Lappeenrannan Ylämaalta.

”Homman pitää onnistua, kun siitä maksetaan. Oma tausta karjatilalla auttaa ymmärtämään hyvän rehun ja säilyvyyden merkityksen”, Autio täydentää.

Hän perusti veljensä Kimmon kanssa urakointiosakeyhtiön vuosi sitten. Sitä edelsi pienimuotoinen urakointi isän kalustolla.

”Ensin oli lähinnä silppurihommia, mutta sitten paikallinen paalausurakoitsija lopetti ja pani paalaajansa myyntiin.”

Syntyi ajatus urakoinnin laajentamisesta ja yrityksen perustamisesta.

Paalaimesta se alkoi. Aution veljekset perustivat urakointifirman, kun alueen paalausurakoitsija lopetti ja myi koneensa.  Kuva: Mikko Nikkinen

Uusille yrittäjille ei kuitenkaan myönnetty lainaa uudehkon paalaajan ostamiseen. ”Ei millään tavalla”, Konsta Autio päivittelee.

Kun kone oli ollut jo puoli vuotta myynnissä Autiot saivat neuvoteltua sen vuokrakäyttöön.

”Sovittiin, että se ostetaan kesän jälkeen, jos hommia riittää.”

Niitä on riittänyt. Viime vuonna koneella tehtiin noin 7 000 paalia. Nyt se on oma, ja huollettu jo kattavasti kesän koitoksia varten.

Silppurina käytössä on JF, jota vedetään yhteistyökumppanilta vuokratulla Fendtillä. Paalaajan veturina toimii yrityksen oma Fendt. Merkki sopii säilörehunkorjuukoneiden vetoon loistavasti portaattoman voimansiirtonsa ansiosta, Autiot kertovat.

Urakointiyhtiön traktorin omistivat ensin veljesten äiti ja täti, joilta puolet koneesta on ostettu urakointituloilla ja toinen puolikas on tarkoitus ostaa lähiaikoina. Järjestely tehtiin, koska rahoitusta traktoriin ei uudelle urakointiyhtiölle myönnetty.

McHale-paalaimen hankintaan yritys lopulta sai rahoituksen, kun toiminta oli lähtenyt hyvin käyntiin. Autiot ovat paalaimeen tyytyväisiä.

”Meillä joudutaan korjaamaan märkää rehua niin kuin merkin kotimaassa Irlannissakin”, Konsta Autio sanoo.

Tuoreet yrittäjät uskovat, että onnistumiset tuovat asiakkaan tilamaan seuraavallakin kerralla.

”En usko, että asiakasta haittaa, jos etenkin siilorehun teko kestää päivän pidempään, jos rehu varmasti säilyy hyvin”, Konsta Autio sanoo.

Urakointi on tuonut veljeksille elannon pian vuoden ajalta. Talvikaudella Konsta on käynyt lomittamassa ja ajamassa metsäkonetta, Kimmo taas urakoimassa lumitöitä pääkaupunkiseudulla.

Se, että avain pysyy käsissä, on koneurakoitsijalle tärkeää. Kimmo Autio ja Vesa Tuisku huoltavat koneet itse.  Kuva: Mikko Nikkinen

Urakointikalustoa veljekset ovat harkinneet täydentävänsä seuraavaksi ajettavalla kasvinsuojeluruiskulla. Koneen pitäisi olla ajettava, jotta se ei sitoisi traktoria käyttöön mukaan.

”Muutama tila on jo ruiskutuksia kysellyt, niille olisi tarvetta.”

Samalla tarvetta tosin olisi lisätunneille kiireisiin vuorokausiin. Työn suunnittelu on hankalaa, koska säät vaikuttavat siihen niin vahvasti. ”Tämä on usein sellaista, että pitäisi olla kohteessa jo, kun soitetaan”, Konsta Autio sanoo.

Tilannetta helpottaa osin se, että asiakkaana on lypsykarjatilojen lisäksi hevostiloja, joiden heinäsesonki on hieman myöhäisempi. ”Myös tilojen erilaiset nurmiseoksen lajikkeet auttavat rytmitystä.”

Vesa Tuisku saa tänä keväänä käyttöön talvella hankkimansa 25-kuutioisen lietevaunun, jossa on veitsimultaimet. Nykyisessä (kuvassa) on kiekkomultaimet. ”Uusi on kevyempi vetää, tuo kymmenen metriä työleveyttä lisää, eikä kuivata maata yhtä paljon”, Tuisku kertoo. Vetotraktorina on Massey Ferguson 8670 nyt neljättä vuotta.  Kuva: Mikko Nikkinen

Autiot tekevät paljon yhteistyötä muiden kanssa, kuten vuokraavat koneita tarpeen mukaan. ”Jonkin verran tehdään myös sitä, että meiltä menee kuljettaja ja traktori tekemään töitä tilan työkoneella.”

Lappeenrantalaisen urakoitsija Vesa Tuiskun kanssa yhteistyö käynnistyi, kun Autioilta rehu-urakointia tiedustellut asiakas kaipasi myös niittäjää.

Päätoimenaan lieteurakointiin keskittyvällä Tuiskulla on perhosniittokone 8,6 metrin työleveydellä.

”Niitän noin 700 hehtaaria kesässä. Yhteistyön alettua pinta-ala on kasvanut noin sadalla hehtaarilla”, Tuisku kertoo.

Hän on tehnyt urakointia toiminimellä pian kuusi vuotta.

”Se alkoi vähän vahingossa, kun tuli ostaneeksi perhosniittokoneen huutokaupasta. Lietevaunu taas tuli puheeksi paikallisen sikatuottajan kanssa baarissa”, Tuisku kertaa.

”Paskakeisariksi sanovat paikalliset nykyään”, Tuisku naurahtaa.

Lietteen lisäksi Tuisku urakoi myös kuivalannan levitystä. Tuorein hankinta urakointikalustoon on Casen rumpupuimuri. Tavoitteena oli hankkia tuoreviljan puintiin sopiva kone. Sellainen löytyi Puolasta.

”Hinnan ja tehon suhde on kohdillaan, eikä vastaavia puimureita ole muilla tällä alueella.”

Puimuri täydentää urakoitsijan työkalenteria ennen syksyn lannanlevityksiä. Talvikuukausina Tuisku työskentelee työkoneiden huoltajana.

Konsta (vas.) ja Kimmo Autio pystyvät korjaamaan koneita isänsä hallissa.  Kuva: Mikko Nikkinen

Urakoitsijoiden toimintasäde Suomen itärajalla Etelä-Karjalassa ja hieman Kymenlaaksonkin puolella on noin sata kilometriä. ”Etäisyydet ovat pitkiä ja tilat pieniä. Siirtymät vievät paljon aikaa”, Konsta Autio kiteyttää.

Lukuisien pienien asiakkaiden hyvä puoli on se, että yhden mahdolliset maksuvaikeudet eivät horjuta urakoitsijan taloutta.

”Se unohtuu usein, että esimerkiksi tukien myöhästyminen vaikuttaa usein sen saavaa tilaa enemmän niihin, joille tila maksaa isoja kulueriä.”

Sekä Autioiden että Tuiskun yritystoiminta on alussa mahdollistunut koneiden vuokraamisen ja erilaisten yhteistyökuvioiden kautta.

”Sanotaan, että Suomeen haluttaisiin yrityksiä, mutta uusi yrittäjä ei saa rahoitusta millään. On keksittävä muita ratkaisuja”, Konsta Autio kertoo tuskastuneena.