Mäkitalon maitotilan kova tavoite: Lähes sadan hehtaarin rehut säilöön ennen lauantaiaamua

”Ennen huomista aamukahdeksaa pitäisi olla valmista”, totesi maidontuottaja Pasi Parvinen kesken säilörehun korjuun perjantaina iltapäivällä.

Takarajan määrittää silppuriurakoitsija, jolla alkaa palokunnassa työvuoro lauantaiaamuna kahdeksalta.

Joutsenolaisen yhden robotin maitotilan noin 110 hehtaarin nurmiala niitettiin tiistain ja keskiviikon aikana. Korjuu aloitettiin torstaina, mutta se keskeytyi harmillisesti sateen takia.

”Alkoi tulla jälkiä peltoon, niin keskeytettiin”, tilayhtymän nuorempi osakas Jesse Parvinen kertoo.

27-vuotias Jesse Parvinen perusti kolme vuotta sitten maatalousyhtymän vanhempiensa kanssa.  Kuva: Terhi Torikka

Perjantaina työ etenee tehokkaasti, sillä hommissa on yhtä aikaa seitsemän traktoria.

Urakoitsija Sami Kiiveri ajaa hinattavaa silppuria. Kiiverin poika Roope sekä työntekijä Juha Kaivokallio vievät kumpikin kuormia siilolle, samoin Jesse Parvinen. Siiloja tiivistävät Jessen isä Pasi sekä serkku Toni Parvinen.

”Homma on nyt huippuunsa viritetty, kaikki tietävät mitä tekevät. Itse tehden tässä menisi melkein viikko”, Pasi Parvinen toteaa.

Tila on toiminut Satu ja Pasi Parvisen sekä heidän poikansa Jessen maatalousyhtymänä nyt kolmisen vuotta. Suunnitteilla on uusi kahden lypsyrobotin navetta.

Osa tehopäivän koneketjusta. Vasemmalta Juha Kaivokallio, Roope Kiiveri, urakoitsijaisän mukana matkannut 4-vuotias Peetu Kiiveri sekä urakoitsija Sami Kiiveri.  Kuva: Terhi Torikka

Säilörehun korjuu alkoi tänä kesänä hieman tavallista aikaisemmin. Haussa on erityisesti säilörehun hyvä laatu, jota varmistetaan tehokkaalla korjuulla.

Myös määrä vaikuttaa ainakin toisen vuoden nurmilla keskimäärin hyvältä, ensimmäisen vuoden nurmet ovat heikompia, Jesse Parvinen arvioi.

Hanhien aiheuttamat tuhot jäivät tänä vuonna onneksi pieniksi.

”Todennäköisesti laakasiilot tulevat täyteen ja auma pitää tehdä lisäksi.”

Tarkempaa arviota määrästä kukaan tekijöistä ei hektisenä päivänä ole vielä laskenut.

Urakoitsija Sami Kiiveri tuottaa omalla tilallaan heinää hevosille.  Kuva: Terhi Torikka

Nurmiseoksessa on muun muassa apilaa, sinimailasta, timoteita ja natoja.

Pellolle levitetään lietettä lannoitteeksi mahdollisimman pian korjuun jälkeen. Tavoitteena on koota kolme säilörehusatoa, kuten tavallisesti.

Noin 15 hehtaaria nurmea kootaan paaleihin vielä myöhemmin, juhannuksen tienoilla. Se tehdään nuorkarjalle ja umpilehmille, joten koostumus saa olla miedompi ja massaa enemmän.

”Ihan paras tuoksu”, tuumaa Satu Parvinen tuoreesta rehusta.  Kuva: Terhi Torikka

Monilla Etelä-Karjalan karjatiloilla rehunteko on tarkoitus aloittaa ensi viikolla. Monelle tilalle kevään sateet sattuivat nurmien kannalta hyvään aikaan.

Urakoitsija Kiiverille Mäkitalon tila oli kauden ensimmäinen. Omalla tilallaan hän tuottaa heinää hevosille. Sen osalta kausi alkanee juhannuksen jälkeen.

Etujoukoissa rehun tekoon on kiiruhtanut Parvisten lisäksi ruokolahtelainen maidontuottaja Riku Tella.

Hänen tavoitteenaan on, että sulavuudesta kertova d-arvo ylittää 700. Nyt lukema on Tellan mukaan 720-730 paikkeilla.

”Nyt tulee parasta mahdollista rehua.”

Mäkitalon tilan lehmistä osa tarkkaili rehunteon edistymistä navetan nurkalta. Laidun ei keskipäivän lämpimässä kiinnostanut.  Kuva: Terhi Torikka

Lappeenrantalainen maidontuottaja Petri Hovi odottelee rehun tekoa vielä ensi viikon alkuun. Hän hieman yllättyi, miten nopeasti timotei tuli tähkälle.

”Nurminata seoksessa tulee vähän perässä ja nostaa taas d-arvoa. Maltti on valttia, koska haluamme myös massaa. Sitä tulee tässä loppuvaiheessa suhteellisen helposti. Ensi viikolla jos säät suosivat, voidaan saada tosi hyvää rehua”, Hovi sanoo.