Voisiko Vipu-mobiilia käyttää lehmien jaloittelun todistamiseen? Ei nykyisellään, eikä se olisi kätevääkään

Tämänhetkisten säädösten mukaan parsinavetoiden lypsylehmillä ja hiehoilla on oltava mahdollisuus jaloitella touko–syyskuun aikana vähintään 60 päivää. Jaloittelun valvonta on kuitenkin hankalaa, niin valvojan kuin tuottajankin kannalta.

Voisiko asiassa käyttää hyväksi Vipu-mobiilia? Sillä otetut valokuvat ovat paikkaan ja aikaan sidottuja, joten viljelijä voisi ottaa kuvan aina kun karja on ulkona.

MT kysyi asiaa Ruokavirastosta.

Periaatteessa sovellusta voisi muokata myös kysymyksen kaltaiseen toimintaan, jos lainsäädäntö siihen velvoittaisi ja toimintaan löytyisi valtiolta rahoitus, johtava asiantuntija Juha Kippo Ruokavirastosta kertoo.

Sovellus rakennettiin meneillään olevaa EU:n rahoituskautta varten sillä ajatuksella, että sitä kautta maataloushallinnosta pyydetään paikkaan sidottu valokuva todistamaan jotakin kasvulohkon sisällä olevaa tapahtumaa tai tukiehtoa, Kippo kertoo. Sovelluksella voi myös ottaa valokuvia ”varastoon” odottamaan mahdollista selvityspyyntöä.

Siihen ei tällä hetkellä ole valmiutta, että tuenhakija lähettäisi valokuvia ilman pyyntöä.

Tällä hetkellä Vipu-mobiilin selvityspyyntöjä voidaan lähettää vain viljelijätukien hakijoille, koska selvityspyyntö liittyy johonkin tukeen, Kippo kertoo.

Hän ei pidä Vipu-mobiilia kovin hyvänä ratkaisuna jaloitteluvelvoitteen valvontaan. ”Todennäköisesti seurauksena olisi nykyistä enemmän byrokratiaa, mikäli kirjanpidon kaltaista toimintaa alettaisiin tehdä Vipu-mobiilin kautta esimerkiksi ottamalla 60 valokuvaa samalta laidunlohkolta kesän aikana.”