Ruotsin viljelijät menettäneet rajusti uskoaan alansa kannattavuuteen – maatalouden velkaantuneisuus viime vuonna noin 31 miljardia euroa
Huono sato, alhaiset tilityshinnat, kalliit tuotantopanokset ja korkeat korot ovat syynä siihen, että ruotsalaiset tuottajat kokevat alansa kannattavuuden heikkenevän, kertoo ATL.
Märkyys on tänä vuonna koetellut niin Ruotsin kuin Suomen maataloutta. Kuva: Kai TirkkonenTuore maatalousbarometri kertoo, että valta osa ruotsalaisista viljelijöistä kokee alan kannattavuuden olevan tänä syksynä heikko tai erittäin heikko, kertoo ATL. Tätä mieltä on 70 prosenttia Ludvig & Co:n, Swedbankin ja Säästöpankkien teettämään kyselyyn vastanneista. Viime keväänä vastaava luku oli 54 prosenttia. Kyselyyn haastateltiin 500 viljelijää.
Maataloustuottajien usko on nyt vielä kovemmalla koetuksella kuin katovuonna 2018. Syynä on ATL:n haastatteleman Ludvig & Co:n metsä- ja maataloussegmentin johtajan Filip Olssonin mukaan määrältään ja laadultaan huono sato, alhaiset tilityshinnat, historiallisen kalliit tuotantopanokset ja korkeat korot.
Maatalousbarometrissä ovat mukana kasvintuotanto sekä sian-, naudanlihan- ja maidontuotanto. Kaikien tuotantosuuntien enemmistö kokee kannattavuuden olevan vähintään melko huono.
Merkillepantavaa on, että vaikka sianlihantuotannon kannattavuus on tuotantosuunnista paras, tuottajat itse kokevat sen olevan pääosin huono, ATL kertoo.
Noin viidennes viljelijöistä pitää maksuvalmiuttaan huonona. Viime syksynä vastaava osuus oli 14 prosenttia. Maatalouden velkaantuneisuus oli viime vuonna noin 31 miljardia euroa.
Heikko kannattavuus suhteessa valitseviin riskeihin ja korkokustannuksiin saa ihmiset pelkäämään sijoittamista, Olsson sanoo. Hänen mielestään tilanna uhkaa Ruotsin elintarviketuotantoa.
ATL: Lantbrukets lönsamhet mer pressad än 2018
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
