

Matala 1960-luvulla rakennettu betoniseinäinen navetta on yhä tuttu näky Suomen maaseudulla. Sellainen löytyy myös Ala-Kukon tilan pihapiiristä Sievin Kukonkylältä.
Rakennus saattaa ulkoa päin näyttää tavalliselta tyhjilleen jääneeltä navetalta, mutta seinien sisällä avautuu valoisa ja nykyaikainen avotoimistotila.
”Tällainen matala rakennus sopii hyvin toimistokäyttöön. Paksut seinät pitävät tämän talvella lämpimänä ja kesällä viileänä. Valoakin tulee mukavasti ikkunariveistä molemmilta puolilta”, tilan emäntä ja yrittäjä Pirjo Rahkonen kehuu.
Rahkonen tekee kiinteistöalan puhdistus- ja toimitilapalveluihin liittyvää konsultointia asiakkailleen ympäri Suomea. Puoliso Heikki Jokitalo taas viljelee reilun sadan hehtaarin viljatilaa.
Navetan vieressä komeilevat yli satavuotias päärakennus sekä myöhemmin rakennetut kone- ja korjaamohallit. Niissä toimivat perhepiirin omistama maansiirtoyritys sekä vuokralaisena paikallinen konekorjaamo. Tilakokonaisuuteen kuuluu myös höyläämö ja kenttäsaha, sekä kaksi viljankuivaamoa, joille rakennettiin yhteinen hakelämpökeskus viime kesänä.
Tilalla luovuttiin lypsykarjasta vuosituhannen alussa, ja sen jälkeen navetta toimi aluksi varastona. Tuolloin pinnat puhdistettiin ja maalattiin, ja rakennukseen tehtiin vesiliittymät ja viemäröinti. Karjakeittiöön asennettiin hakkeella toimiva lämpökeskus, joka palvelee koko pihapiiriä.
”Meillä oli siinä vaiheessa ajatus, että navetasta voisi myöhemmin tehdä jonkinlaisen harrastustilan. Puhuttiin isännän ja emännän tilasta. Tarkempaa suunnitelmaa ei vielä ollut, mutta purkaminen ei ollut edes vaihtoehto”, Rahkonen kertoo.
”Kun vanhaa tilaa muutetaan uutta käyttöä varten, pitää ottaa huomioon myös tarkat paloturvallisuusmääräykset.” Heikki Jokitalo
Vuonna 2004 Rahkonen perusti PTT Consult -yrityksen, joka toimi aluksi 60 kilometrin päässä Kokkolassa. Kukonkylälle muutettuaan Rahkonen teki töitä talon vintillä ja joitain vuosia kyläyhdistyksen tiloissa. Oman työtilan tarve kuitenkin korostui, kun yritykseen tuli työntekijä.
Navettaa ryhdyttiin remontoimaan toimistoksi vuonna 2016. Rakennuslupa oli haettava käyttötarkoituksen muutoksen vuoksi. Remontti itsessään sujui jouhevasti, sillä pohjatyöt oli tehty jo lehmien lähdettyä.
Rakennuksen vesikatto uusittiin profiililtaan pihapiiriin sopivaksi. Betonilattian kaadot tasoitettiin ja päälle asennettiin kopisematon vinyylilankku. Väliseiniä rakennettiin, ja sisäkattoon asennettiin kaksinkertainen kipsilevy, jolla saatiin rakennuksen palosuojaus riittäväksi.
”Kun vanhaa tilaa muutetaan uutta käyttöä varten, pitää ottaa huomioon myös tarkat paloturvallisuusmääräykset”, Jokitalo huomauttaa.
”Tällainen matala rakennus sopii hyvin toimistokäyttöön.”Pirjo Rahkonen
Sähköjärjestelmät ja valaistus mitoitettiin toimiston tarpeisiin sopiviksi. Tilaan asennettiin vesikiertoiset lämmityspatterit ja koneellinen ilmastointi. Lisäksi rakennettiin vessa sekä avokeittiö. Väliseinän takana on lämmin varasto, joka palvelee myös kuntosalina.
Vajaan sadan neliön vaaleassa avokonttorissa vain mustaksi maalatut teräspilarit muistuttavat menneisyydestä parsinavettana.
”Mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa”, Rahkonen naurahtaa.

Lopulta ratkaiseva asia koko remontille oli, että Kukonkylälle oli jo vuosia sitten rakennettu valokuituyhteys. Ilman sitä työskentely kotoa käsin ja etäpalaverien pyörittäminen olisi Rahkosen mukaan paljon haasteellisempaa.
”Korona-ajan hyvä puoli oli, että se pakotti organisaatiot ja ihmiset opettelemaan etäyhteyksien käyttöä. Se mahdollistaa maalla asumisen ja työnteon yhä useammalle.”
Muutaman vuoden päästä edessä on uusi tilanne, sillä yrittäjäpariskunta on siirtymässä eläkkeelle. Suunnitelmissa on löytää tilalle ja rakennuksille jatkajat ja uudet käyttäjät.
”Tämän pystyy muuttamaan vaikkapa nuorten tilaksi, asunnoksi tai vierasmajaksi, jos tarve vaatii. Kun on lämmin, valoisa ja terve tila, niin käyttöä löytyy aina”, Jokitalo toteaa.
Perustettu vuonna 2004
Toimipaikka Sievin Kukonkylällä
Muuttumassa osakeyhtiöksi keväällä 2024
Tarjoaa asiantuntijapalvelua kiinteistöjen puhdistus- ja toimitilapalvelujen suunnitteluun, valvontaan ja kehittämiseen sekä P1-rakentamistavan valvontaa ja koulutusta.
Asiakkaita mm. valtio, kunnat, kuntien liikelaitokset ja rakennusliikkeet.