Jussi Ylinen suunnittelee jo nyt tarkasti kasvinviljelyään, jotta traktoriajot, pellot ja kasvituet tulevat parhaiten hyödyksi. Kuva: Johannes TervoKauhava”Mitään ei puitu”– koko sato jäi Ylisen tilalla peltoon kolme vuotta sitten, näin tila varautuu nyt
Muuttuvien säiden armoilla toimivalle maataloudelle haetaan apua ennakoinnista tulevaan.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Jussi Ylinen viljelee vanhempiensa kanssa noin sadan hehtaarin erikoiskasvitilaa Kauhavalla. Vuonna 2023 elo-lokakuussa satoi kahdessa kuukaudessa 350 milliä, ja koko sato jäi peltoon. Tila varautuu sääoloihin viljelykierrolla, peltojen tasaamisella, energiansäästöllä ja automaattiohjauksella. Polttoaineen hinnan nousu voi tuoda yli 10 000 euron lisälaskun.
Erikoiskasvien viljelyyn keskittynyt Jussi Ylinen hoitaa vanhempiensa kanssa noin sadan hehtaarin kasvitilaa Kauhavalla. Vuodet sukutilalla ovat opettaneet varautumaan siihen, miten sääilmiöt ovat muuttuneet.
”Sateet ja helteet näyttävät kestävän viikkoja, jopa kuukauden. Sopivaa välimallia ei tunnu enää olevan. Aika kultaa ehkä muistoja, mutta takavuosina kelit vaihtelivat. Kasveille sopivaa puutarhasadetta ja kuivaa säätä riitti”, kertoo Ylinen.
Viime heinäkuussa 20 hellepäivää sai perunan nyykähtämään. Kastelua tilalla käytetään tarkoituksenmukaisuuden takia lähinnä kuivuudelle herkälle valkosipulille.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on äskettäin julkaissut parhaat keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Ylinen pitää hyvänä asiana opastavaa listaa siitä, miten toimintaa voisi suunnitella eteenpäin sääolojen, maataloustukien ja vaikkapa polttoainehintojen heilahtelun varalta.
”Monipuolinen kasvivalikoima auttaa uusia taudinaiheuttajia, rikkakasveja sekä kuivuutta vastaan.”
Kasvinviljelyä noin sadan hehtaarin tilalla harjoittavan Ylisen mukaan tärkein investointi liittyy pellon kasvukunnon ylläpitoon.
”Viljelykierto on prioriteetti ykkönen, sillä helpotetaan tauti- ja rikkapainetta eikä maa kärsi yksipuolisesta viljelystä. Monipuolinen kasvivalikoima auttaa uusia taudinaiheuttajia, rikkakasveja sekä kuivuutta vastaan. Toisaalta se tuo myös ongelmia kasvinsuojeluun aineiden yhteensovittamisen kanssa.”
Peltojen profiilia korjataan tasaamalla vanhoja ojalinjoja, jotta kaatosade ei jää makaamaan rotkoihin. Esimakua säätyyppien aiempaa pidemmästä kestosta on jo saatu.
”Vuoden 2023 elo-lokakuussa tässä satoi kaksi kuukautta putkeen yhteensä 350 milliä. Mitään ei puitu, kaikki sato jäi peltoon. Satovakuutuskaan ei olisi auttanut.”
Tänä keväänä kevät on ollut kuiva. Sadekausi saattaa osuessaan keskeyttää kylvöt viikoksi.
Kyntöurakka on edessä tärkkelysperunaa kasvaneelle pellolle, jotta maa ja madot voivat hyvin. Kuva: Johannes TervoSuurin osa Ylisen erikoiskasvitilan pelloista on tärkkelysperunaa ja kuminaa, apilaa kasvaa kunnostettavilla lohkoilla. Viljaa ei tilan sulfaattimailla ole viljelty kannattamattomana viiteen vuoteen.
Tukien kehitys ratkaisee myös tilan suunnitelmia. Viljalle ei tukienkaan kanssa pääse plussalle, mikä ei kannusta viljelykiertoon.
”Apilan saneerauskasvituki toi sen meille täksi kevääksi, samoin on kuminassa. Seuraava cap-kausi ratkaisee paljon tilan kehityssuuntaa, kunhan se tulee.”
”Tämä vuosi voi tuoda yli kymppitonnin lisälaskun polttoaineesta.”
Ylinen toivoo ratkaisuja, jotka eivät maksa kovin paljon. Esimerkiksi siitä käy tilan korjaushalliin tehty lämpöeristys ja 64 vanhan loisteputken korvaaminen nykytekniikalla.
”Kilowatteja väheni kummasti, kun vanhat energiasyöpöt lamput vaihdettiin ledeiksi.”
Harkinnan alla on oma aurinkovoima ja mahdollisuus varastoida sähköä.
”Paneelilla saa virtaa ainakin omien peruna- ja vihannesvarastojen 5,5 kilowatin puhaltimien käyttöön. Valkosipuli pitää noston jälkeen lisäksi kuivata riittävällä lämmöllä.”
Lisälasku kevyen polttoöljyn hintapiikistä voi nousta jopa 10 000 euroon. Kuva: Johannes TervoPolttoaineen lähes tuplaantunut hinta pakottaa suunnittelemaan logistiikkaa. Tyhjällä kuormalla ajoa kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan toiseen tilakeskukseen halutaan välttää.
”Tämä vuosi voi silti tuoda yli kymppitonnin lisälaskun polttoaineesta, vuosikulutus on noin 15 000 litraa.”
Kylvö- ja istutustraktoreidensa ajokilometrejä Ylinen pienentää jatkossa automaattiohjauksella. Tekniikan hän asentaa itse.
”Yksin en traktoria silti päästä pellolla ajamaan. Kuskille jäävät kytkin ja vauhdin valinta. Oma tukiasema ja nettiyhteys antavat tarkan signaalin ajolinjoille.”
Iso kysymysmerkki on sopeutumistoimien vaativien investointien rahoitus. Maatalouden rahoitus on muuttunut haastavaksi.
”Nykyisen kaltainen investointituki olisi toimivin tapa rahoittaa tiloilla tehtäviä uudistuksia. Paljon ratkaisee se, mitä pääomia sopeutumisinvestointi vaatii ja kuinka se voi nostaa liikevaihtoa tai laskea kustannuksia.”
Ylinen työskentelee tilanpidon ohessa osa-aikaisesti projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.
Juttua muokattu 8.5. klo 10.50: pellot ovat sulfaattimaata, eivät sulfiittimaata.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
