Yli puolet suomalaisten syömästä karitsasta ulkomaista, kaikkien eri lihalaatujen kotimaisuusaste yli 80 prosenttia

Lihan kokonaiskulutus on ollut tammi–syyskuussa viime vuoden tasolla, kertoo Kantar. Lihaa tuotettiin Suomessa kyseisenä ajanjaksona 297,2 miljoonaa kiloa. Sitä puolestaan kulutettiin 318,9 miljoonaa kiloa. Kaikkiaan eri lihalaatujen kotimaisuusaste muodostuu 82,2 prosenttiin.

Suurimpana poikkeamana Kantarin tiedoissa erottuu karitsan lihan käytön kasvu peräti 19 prosentilla 1,1 miljoonaan kiloon viime vuoden vertailukauteen nähden.

”Kysyntää on toden totta. Maahanmuuttajaväestömme on kasvanut niin paljon, että karitsan peruskysyntä on noussut. Toinen syy on, että palkkojen yleiskorostukset alkavat nyt näkyä kuluttajien ostovoimassa, jolloin arvokkaampien hyödykkeiden hankinta on taas mahdollista. Kolmanneksi, nuoremmat sukupolvet ovat halukkaampia kuluttamaan karitsaa kuin vanhemmat sukupolvet, joilla saattaa olla huonoja makumuistoja siltä ajalta, kun lammasta on tuotettu lähinnä villan vuoksi”, avaa Pia Parikka MTK:n lammasverkostosta.

Karitsaa tuotettiin Suomessa tammi–syyskuun aikana 0,5 miljoonaa kiloa eli yksi prosentti enemmän kuin vertailukautena. Teuraspaino oli 20 kiloa. Karitsan tuonti on lisääntynyt ja lihan kotimaisuusaste on vain 45,5 prosenttia. Lisääntyvä kysyntä kaipaisi lisää kotimaisia tuottajia.

”Lammasala julisti hätätilan vuosi sitten kannattavuuden syöksyttyä dramaattisesti, mikä on johtanut tuotannon laskuun. Iso joukko lammastiloja on joutunut lopettamaan tuotantonsa kokonaan uuden ympäristösopimustulkinnan vuoksi. Tilityshinnat eivät ole pysyneet kustannusnousujen tahdissa. Lisäksi petovahingot ovat nousseet dramaattisesti”, Parikka kertoo.

Naudanlihaa on tammi–syyskuussa kulutettu Suomessa 69,9 miljoonaa kiloa eli 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Samanaikaisesti naudanlihan tuotanto on vähentynyt Suomessa 8 prosenttia 58,7 kiloon. Sonnin, hiehon ja lehmän teuraspainot olivat viime vuotta suuremmat (+5 kg, +7 kg ja +2 kg).

Kulutuksen kotimaisuusaste on 79,9 prosenttia tuonnin kasvettua ja viennin laskettua syyskuun tietojen mukaan.

Siipikarjan lihan tuotanto kasvoi tammi–syyskuussa 2 prosenttia 115,9 miljoonaan kiloon. Myös sen kulutus kasvoi prosentilla 131,7 miljoonaan kiloon. Kulutuksen kotimaisuusaste on 81,7 prosenttia. Siipikarjan lihan vienti on kasvusuunnassa ja tuonti puolestaan laskee.

Siipikarjasektorin sisällä suurin muutos on kalkkunanlihan tuotannossa, joka on laskenut vertailukaudesta 10 prosenttia 5,7 miljoonaan kiloon. Myös kalkkunan kulutus on laskenut 8 prosenttia 7,2 miljoonaan kiloon. Lihan kotimaisuusaste on 67,9 prosenttia.

”Kalkkunan tuottajakentässä on tällä hetkellä murrosta. Nyt tarvittaisiin kovasti uusia tuottajia ja halleja kalkkunantuotantoon, kun ikääntyneitä tuottajia on jäänyt pois. Kaikki kalkkuna käytetään, mitä vain saadaan tuotettua”, kertoo Länsi-Kalkkunan toimitusjohtaja Antti Jalo.

Broilerin lihaa tuotettiin 110,2 miljoonaa kiloa eli 3 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella viime vuonna. Broilerin teuraspaino oli noussut viime vuodesta 1,78 kiloon. Broilerin lihan kulutus kasvoi prosentilla 124,3 miljoonaan kiloon. Lihan kotimaisuusaste on 82,6 prosenttia.

Sianlihan kulutus ja tuotanto ovat nousseet vertailukaudesta 1 prosentin verran. Sianlihaa tuotettiin Suomessa 121,9 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 114,7 miljoonaa kiloa. Lihasian teuraspaino oli viime vuoden tasolla 91 kilossa.

Kulutuksen kotimaisuusaste on 85,4 prosenttia. Sianlihan vienti on syyskuun tietojen mukaan laskenut.

Ruokatalo Snellman on kuitenkin panostanut sianlihan vientiin, nimenomaan Ruotsiin. Yli puolet Snellmanin sian sisäfileistä päätyy länsinaapuriin.

”Ruotsissa sian sisäfileen kysyntä on Suomea suurempi, ja kuluttajat syystä tai toisesta arvostavat sitä korkeammalle kuin Suomessa. Kaikki fileet myydään tuoreina”, kertoo Roland Snellman.

”Ruotsalaiset kuluttajat suosivat ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Tästä syystä emme ole kokeneet tarpeelliseksi laittaa Suomen lippua tuotteisiimme, koska se ei tuo lisäarvoa. Yleisesti ottaen ruotsalaiset kuluttajat arvostavat kuitenkin suomalaisia tuotteita.”

Ruotsissa arvostetaan myös tiettyjä ruhon osia eri tavalla kuin Suomessa.

Roland Snellman on luottavainen Ruotsin markkinaan ja povaa ensi vuodelle noin 30 prosentin kasvua.