

Ruokatalo Atrian pitkän historian suurin investointi vihittiin tänään käyttöön Seinäjoen Nurmossa.
Noin 165 miljoonaa euroa maksanut uusi siipikarjatehdas on kolmen hehtaarin lattiapinta-alallaan valtava laitos.
Uusi laitos korvasi aikaisemman 1990-luvulta peräisin olevan ja 2000-luvulla kahdesti saneeratun sekä laajennetun teurastamon.
Kasvava siipikarjanlihan kulutus ja yhä monipuolisemmat tuotevalikoimat tukevat investoinnin onnistumista ja kannattavuutta tulevaisuudessa. Uusin teknologia mahdollistaa tarkemman tuotantohygienian sekä paremman eläinterveyden seurannan.
”Koko teurastamo on kaksi työvuoroa kuin valtava jääkaappi ja kolmannen vuoron kuin pesukone”, kuvasi Atria Suomi oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi puheessaan tehtaan toimintaa.
Tuotantovolyymi kasvaa vanhaan teurastamoon verrattuna noin 40 prosenttia, joka tarkoittaa noin 35 miljoonaa kiloa vuodessa.
Samalla tehdasalueella sijaitsevat myös sikateurastamo, valmisruokalinjastot, pakkasvarastot, pakkaamot ja lähettämö.
Yhteensä noin 60 hehtaarin tehdasalueella on liki 17 hehtaaria lattiapinta-alaa, josta noin 80 prosenttia on jatkuvasti jääkaappilämpötilassa .
”Koko teurastamo on kaksi työvuoroa kuin valtava jääkaappi ja kolmannen vuoron kuin pesukone”, Mika Ala-Fossi
Tuotantolinjojen puhtauden ylläpito vaatii jokapäiväistä pesua, itse tuotantoprosessin vaatimasta vedestä puhumattakaan.
Yhteensä tehdasalueella kuluu päivittäin jopa seitsemän miljoonaa litraa vettä. Motivan vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan suomalaiset kuluttavat noin 120 litraa vettä vuorokaudessa henkilöä kohden.
Atrian Nurmon tuotantolaitoksen päiväkulutus vastaa siis noin 58 000 ihmisen vuorokausikulutusta.

Avajaistilaisuudessa puhunut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää Atrian investointia positiivisena ja tulevaisuuden ruuantuotantoon uskoa valavana ratkaisuna.
Avajaispuheenvuorossaan antibiootti- ja salmonellavapautta kehunut Essayah tiedostaa kotimaisen lihan vaikean tilanteen EU:n sisämarkkinoilla.
”Mielestäni meidän tulee entistä aktiivisemmin tuoda esiin ruokamme korkea laatu ja sitä kautta hakea parempaa asemaa markkinoilla”, hän totesi haastattelussa.
Nopeita pikavoittoja ei kuitenkaan ole luvassa, sillä yhteinen sisämarkkina estää esimerkiksi kilpailutuskriteereissä kotimaisuusvaatimuksen käyttämisen, Essayah huomautti.