Vuorelat pohtivat, että kasvustojen lakoiset ja pystyt kohdat on varmasti syytä puida erikseen. Kuva: Taina Renkola
”Maitoa pitäisi tulla hyvin”, Etelä-Pohjanmaalla korjattu timanttiset säilörehusadot
Viljat ovat paikoin painuneet liimalakoon viime viikkojen sadekuurojen vuoksi.Tilaajalle
Säilörehun laatu on Santeri ja Juha Vuorelan mielestä nyt kohdillaan. Kuva: Taina RenkolaEtelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä viileämpi keli toivotetaan ilolla vastaan helteiden jälkeen, mutta epävakaisemman kelin myötä alkaneet sateet ovat tuoneet tullessaan myös päänvaivaa.
”Kahdella edellisellä viikolla sade on tullut paikoin tuulen ryydittämänä niin rankkoina kuuroina alas, että raskaat viljakasvustot ovat painuneet laajoiltakin aloilta liimalakoon”, harmittelee Luopajärven kylässä sijaitsevan Koskenojan maitotilan isäntä Juha Vuorela.
Isänsä jalanjäljissä tilalla työskentelevä Santeri Vuorela pohtii, olisiko lakoviljasta parasta tehdä kokoviljasäilörehua tilan 230 lehmän rehuksi. Murskesäiliöitä aletaan täyttää noin viikon kuluttua. Viljan puinnin aloitukseen isä ja poika arvioivat kuluvat vielä vähintään kolme viikkoa.
”Kokoviljasäilörehua ei toisaalta tarvita määräänsä enempää. Säilörehua on saatu tehtyä jo koko tulevan vuoden tarpeisiin. Sekä ykkös- että kakkossato olivat hyvät määrän ja laadun suhteen.”
Sekä ensimmäisen että toisen rehunteon aikaan säät suosivat.
”Laatu on sellainen, että maitoa pitäisi tulla hyvin. Ja satotaso oli tosiaan kova”, ajosilppuria ajanut Santeri Vuorela toteaa.
Säilörehu saatiin nopeasti aumoihin neljän paikallisen tilan yhteistyönä.
”Olemme jo pitkään tehneet säilörehun porukalla vuoron perään kaikkien pelloille. Silppuri on urakoitsija, mutta muut koneet ja työvoima tulevat yhteistyötä tekeviltä tiloilta”, Juha Vuorela kertoo.
Hän toteaa, että käytännössä ensimmäisen rehuteon tulos määrittää tilan koko vuoden tulotason. Ensi talven suhteen voidaan siis olla jo rauhallisin mielin, mutta koska pelloilla on nyt korjattavaa, aiotaan myös kolmas säilörehusato ottaa laakasiiloihin talteen.
”Ensi vuodesta ei taas tiedä mitään. Säilörehua on hyvä olla varalla omasta takaa”, hän toteaa ja huomauttaa, että jos säilörehua joutuu ostamaan tilan ulkopuolelta, menee logistiikka helposti turhan monimutkaiseksi.
Koskenojan tilalta lähtee meijeriin vuodessa reilut kaksi miljoonaa litraa maitoa. Houkutusrehua on ostettava joka tapauksessa merkittäviä määriä, jotta lehmien liikkuminen robotille sujuu.
”Noin kilo jokaista kymmentä maitolitraa kohden.”
Osa oma tilan viljasta käytettään lehmien väkirehuksi, mutta viljaa riittää tilan pelloilta myös myyntiin ulkopuolelle.
Santeri Vuorela tarkistaa, että suojamuovit peittävät säilörehun kauttaaltaan. Kuva: Taina Renkola”Ehkä lakoinenkin vilja on parasta kuitenkin puida, jos korsi vaan pääsee tuleentumaan. Viljan laadusta ei voi koskaan tietää ennen kuin sato on laarissa”, Juha Vuorela tuumii.
Hän toteaa, että vaikka kasvusto olisi lakoontunutkin, ei se automaattisesti tarkoita, että don-arvojen kanssa tulisi ongelmia, sillä kasvustoille on kuitenkin ajettu tautiaineet.
- Osaston luetuimmat
