
”Syysvehnää ja -ohraa on puitu. Sadot ovat olleet enimmäkseen keskitasoa, mutta joukossa on ollut myös pettymyksiä”, kertoo Pro Agrian kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen.
Peltonen kertoo, että syysvehnän sato-odotukset ovat korkealla, kun taas syysrypsien sadot ovat paikoin olleet pettymyksiä.
Kasvien lakoontuminen on ollut paikallista ja paikoin puhutaan jopa liimalakoontumisesta.
”Lakoontuminen on ollut tosi paikallista – riippuen, miten ukkosalueet ovat liikkuneet. On ollut aika pahan näköisesti jotain kaurapeltoja ihan nurin ja niin sanotusti liimalaossa.”
Tautipaine on ollut koko kesän läsnä.
”On tehty paljon torjuntatoimenpiteitä, että on saatu taudit pysymään aisoissa. Ei ole mitenkään ryöpsähtänyt, mutta kyllä tauteja on ollut kasvustoissa ja varsinkin kasvien alaosista.”
”Punahome on kuitenkin iso kysymysmerkki – on ollut vaikea ennustaa, mikä vaikutus sillä on loppupeleissä. Riskitekijöitä on ollut ilmassa, ja tilanne selviää vasta myöhemmin”, Peltonen jatkaa.
”Muun muassa hukkakauran torjuntaan on jouduttu ryhtymään käsin kitkemällä.”
Syyskylvöiset kasvit ovat näyttäneet hyviltä.
”Erityisesti syysvehnä on näyttänyt hyvältä, se välttyi suuremmilta sääriskeiltä. Tautipainetta on ollut niilläkin kasvustoilla.”
Peltosen mukaan torjuntatoimissa on ollut osin haasteita.
”Jotkut viljelijät eivät ole päässeet tekemään kunnon toimenpiteitä sellaiseen aikaan, kun pitäisi. Muun muassa hukkakauran torjuntaan on jouduttu ryhtymään käsin kitkemällä.”
Hellejaksoista aiheutuva tuleentuminen on ollut osin ongelma.
”Viljan valmistuminen menee liian nopeasti ja jyvän täyttyminen jää kesken. Tätä erityisesti pelätään öljykasveilla. Varsinkin myös sen takia, että pölyttäjät olivat helteillä vähemmän aktiivisia – pieni kysymysmerkki on, kuinka hyvin pölytys on onnistunut.”
Helteet myös nopeuttivat kukintaa, jolloin se on voinut jäädä liian lyhyeksi. Öljykasveilla tämä tarkoittaa pienempää litujen määrää.